Reimari

Kolme hakijaa Haminan kirkkoherran virkaan

05. maaliskuuta 2014

---

Haminan seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Jari Pennanen jää eläkkeelle syyskuun alussa.

Vapautuvaa kirkkoherran virkaa haki määräaikaan mennessä kolme hakijaa: Kymin srk:n kirkkoherra, teologian tohtori Juha Tanska, Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen ja Miehikkälän kappeliseurakunnan kappalainen Matti Astola.

Astola on toiminut pitkään Miehikkälässä ja Virolahdella. Tällä hetkellä hän on johtavana kappalaisena näissä kappeliseurakunnissa. Hän on hankkinut laajaa lisäkoulutusta laintuntemuksessa suorittamalla oikeustieteen opintoja Helsingin Yliopistossa ja toiminut lautamiehenä Kotkan käräjäoikeudessa.

Jari Kemppainen on varttunut Vehkalahdella ja toiminut ennen papiksi valmistautumistaan vs. uskonnonopettajana Haminassa. Pappina hän on toiminut mm. Hyvinkäällä, Keravalla, Vihdissä ja Pälkäneellä, jonne hän siirtyi kirkkoherraksi 2003.

Jari Kemppainen harkitsee kuitenkin vielä hakemistaan.

Juha Tanska on syntyisin Haminan Reitkallista, jossa hän asuttaa sukunsa vanhaa tilaa perheensä kanssa. Juha Tanska on ennen Kymin kirkkoherran tehtäviä (vuodesta 2006 alkaen) toiminut pappina Imatralla ja Vehkalahdella ja Suomen Merimieskirkossa Haminassa.

Hän on väitellyt teologian tohtoriksi vuonna 2011. Vaimonsa, pastori Johanna Tanskan kanssa he ovat julkaisseet kolme hengellistä syventymistä ja elämäntapaa käsittelevää kirjaa.

Kirkkovaltuusto ratkaisee

Haminan seurakunnassa seurataan kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti nyt ensimmäistä kertaa uutta kirkkoherran vaalitapaa. Valinnan uudesta kirkkoherrasta tekee kirkkovaltuusto.

Uuteen vaalitapaan on päädytty varsinkin suurissa seurakunnissa – kuten Joensuussa, mutta myös mm. Parikkalassa – koska se antaa valintaa tekeville mahdollisuuden tutustua hakijoiden pätevyyteen ja ansioihin entistä tarkemmin ja huolellisemmin.

Kirkkoherran työnkuva suurissa seurakunnissa on muuttunut viime vuosina radikaalisti: kirkkoherran tehtävä on ensisijaisesti johtaa seurakuntaansa ja sen työyhteisöä yhteistyössä luottamushallinnon kanssa.

Haminassa kirkkoherran johdettavana on lähes 80 hengen työyhteisö ja emäseurakunta Haminan ohella myös kaksi kappeliseurakuntaa: Miehikkälä ja Virolahti.

Seikkaperäiset pätevyysvaatimukset

Haminan seurakunta asetti uudelle kirkkoherralle seikkaperäiset vaatimukset painotuksineen. Kirkkoherran työssä hengellisen johtajuuden tulee korostua. Hänellä tulee olla selkeä näkemys seurakunnan hengellisestä tehtävästä ja kyky toimia hengellisenä suunnannäyttäjänä sekä taito kehittää seurakuntatyötä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kirkkoherralla tulee olla vahvat hallinnolliset, taloudelliset ja työnjohdolliset valmiudet suuren työyhteisön ja seurakunnan kehittämiseen aidossa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien kanssa.

Kirkkoherralla tulee olla vahva kokemus seurakuntatyöstä ja erityisesti kokemusta suuren tai keskikokoisen seurakunnan johtamisesta.

Kirkkoherralla tulee olla hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä kyky verkostoitua ja esiintyä julkisuudessa seurakunnan edustajana. Suomen ja ruotsin kielen ohella pidetään suotavana englanninkielen taitoa.

Tuomiokapituli vahvistaa vaalin

Mikkelin tuomiokapituli arvioi hakijoiden pätevyydet ja antaa heistä lausunnon Haminan seurakunnalle. Sen jälkeen kirkkovaltuusto tutustuu tarkasti hakijoihin ja heidän kokemuksiinsa ja pätevyyksiinsä haastatteluin ja kelpoisuusarviointeja tehden.

Päätöksen kirkkoherran valinnasta tekee Haminan seurakunnan kirkkovaltuusto ja valinta tulee vahvistaa Mikkelin tuomiokapitulissa.

Uusi kirkkoherra päässee aloittamaan työnsä ensi syyskuun alussa.

Pieni hakijamäärä yllätti Seppo Kirin

Hakijoiden vähäinen määrä yllätti Haminan kirkkovaltuuston puheenjohtajan Seppo Kirin.

– Odotin todella jopa noin 10 hakijaa. Näin pieni hakijamäärä oli yllätys, mutta toisaalta yksikin hyvä hakija riittää, sanoo Seppo Kiri.

Hakijamäärän vähäisyyteen ei Kiri nopeasti mitään selitystä löydä.

– Hakuajan aikana kuultiin vaalista erilaisia spekulointeja ja veikkauksia. Kyllä esimerkiksi rovasti Parjasen ilmoitus olla tavoittelematta virkaa muutti vaalin ennakkoasetelmia, arvioi Kiri.

Kirkkoherran vaalissa ei aikailla. Vaalin pitäisi olla selvänä toukokuun aikana, jolloin uusi kirkkoherra voisi aloittaa syyskuussa.

– Ehdokkaiden kuulemiset hoidetaan pikimmiten. Haastattelijaryhmän ohella ehdokkaat kyllä saavat tilaisuuden esiintyä myös koko kirkkovaltuustollekin.