Raakakaasu välivarastoidaan muovikuvun sisään.

– Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan. Oma sähkögeneraattori on juuri otettu käyttöön, ja laitoksen tarvitsema sähkö ja lämpö tuotetaan omasta takaa, projekti-insinööri Kari Mukala sanoo.

Kolme reaktoria tuottaa vuodessa 15-20 gigawattituntia puhdasta kaasua. Määrä riittää noin 1 500 kaasuauton liikennepolttoaineeksi. Kaasu soveltuu sekä liikennekäyttöön, että sähkön ja lämmöntuotantoon.

Mistä kaasua sitten tehdään? Suurimman osan raaka-aineesta muodostaa aines, joka on muille jätettä.

– Raaka-aineena käytetään Etelä-Kymenlaakson alueelta saatavaa, teollisuuden sivuvirtoina syntyvää biojätettä sekä kauppojen ja keskuskeittiöiden biojätettä. Nämä muodostavat noin kaksi kolmannesta raaka-aineesta.

– Viimeinen kolmannes on lähialueen viljelijöiden tuottamaa bionurmea. Arviolta raakasyötettä tulee käsittelyyn n. 18.000 tonnia vuodessa.

Kotimaisen BioGTS:n toimittama laitos toimii kuivamädätysmenetelmällä. Kustannustehokas, energiaa säästävä kuivamädätys ei myöskään synnytä jätevesiä laitoksen ulkopuolelle.

– Tuotantoprosessin tarvitsema vesi kiertää prosessissa. Henkilökunnan vessavedet ovat ainoat, jotka johdetaan kunnan viemäriverkkoon, vakuuttaa Mukala.

Ulospäin laitos ei pahemmin haise eikä metelöi. Kaikki raaka-aine varastoidaan sisätiloihin.

Vastaanottorakennuksesta raaka-aineseos menee hygienisointiin, jossa se lämmitetään 70-asteiseksi. Sieltä seos pumpataan kolmeen reaktoriin, joissa sekoittimet pitävät sen tasalaatuisena. Prosessi kestää alusta loppuun kolme viikkoa.

Tuloksena syntyvä raakakaasu varastoidaan kupumaisiin varastointitiloihin. Seuraavassa vaiheessa kaasu rikastetaan poistamalla siitä hiilidioksidi ja syötetään 8 bariin paineistettuna kaasuverkkoon. Mädätysjäännös separoidaan märkä- ja kuivajakeeksi, minkä jälkeen se on luomutuotannon vaatimukset täyttävää lannoitetta pelloille.

Virolahdelle kaasuntankkauspiste

Virolahden kunta on ottanut jo ensiaskelet biokaasun tullessa saataville. Kunnan kotipalvelulle on jo hankittu kaasuhybridiauto, ja lisää tulee sitä mukaa kun kalustoa vaihdetaan uuteen.

Myös kunnanjohtaja Osmo Havuaho on siirtynyt kaasuaikaan:

– Toistaiseksi olen tankannut kaasua lähinnä Haminassa. Virolahdelle on piakkoin tulossa Haminan Energian tankkauspiste, ja kunnan autoille rakennetaan ensi kesänä oma tankkauspiste Villinrannan palvelukeskuksen yhteyteen.

Havuaho on ollut tyytyväinen kaasuautoonsa.

– Auton käytössä ei huomaa mitään eroa bensiini- tai dieselautoon.