Neuvottomanlahden ja Salminlahden välille rehevöityneeseen salmeen (viivoitettu alue) aiotaan palauttaa entinen uoma ruoppaamalla.

– Aloitamme parantamalla veden vaihtuvuutta ja senvuoksi ensimmäisenä ohjelmassa on Uitin salmen eli Neuvottomanlahden ja Salminlahden välillä olevan pahastiruohottuneen uoman palauttaminen, sanoo hankkeen selvittäjänä ja rahoituksen tutkijana toimiva Antti Mäkelä.

Seudun ikäihmiset muistavat Uitin olleen veneellä kuljettava vesiväylä ennen kivisillan rakentamista joskus 1950-luvun lopulla. Rakennetun kivisillan vesiaukko oli parimetrisenä kuitenkin niin pieni, että väylä umpeutui ja virtaus loppui Neuvottomanlahden ja Salminlahden väliltä.

Uusi silta isolla vesiaukolla valmistui muutama vuosi sitten, mutta ei virtaama sillanrakentamisella palautunut.

– Virtaaman palauttaminen vaatii uoman palauttamista ruoppaamalla ja suurin haaste on hankkeen rahoituksen järjestämisessä, sanoo Mäkelä.

Suunnitelma uoman palauttamiseksi on tehty jo toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena on pohjaleveydeltään 10-metrisen uoman ruoppaaminen parin metrin syvyisenä. Hankkeen on laskettu maksavan noin 280 000 euroa.

– Rahoitukseen eivät osakaskuntien omat varat riitä, vaan rahaa on löydettävä toimijoilta, jotka panostavat merialueiden tervehdyttämiseen ja luontoarvojen palauttamiseen sekä harrastuskalastuksen mahdollisuuksien parantamiseen.

– Ely-keskukselta on mahdollista saada 50 % hyväksytyistä kustannuksista, mutta rahoituksen loppuosa on hankittava muista lähteistä.

Mäkelä sanoo, että uoman ruoppaaminen ja veden virtaaman palauttaminen on elintärkeä juttu Neuvottomanlahdelle mutta myös Salminlahdelle.

– Ruopattavan vanhan uoman alue ei ole natura-aluetta. Lajikartoitus alueella on tehty, eikä siltä puolelta ole tulossa mitään rajoitteita.

Hankkeen ensimmäinen kynnyskysymys on rahoituksen varmistaminen.

– Kun rahoitus on selvillä, haemme hankkeelle lupaa. Pelkkä lupapaperi erinäisine selvityksineen maksaa lähes 10 000 euroa.

Väylän ruoppaamiseen on Mäkelän mukaan kaksi erilaista mallia:

– Ruoppaus voidaan tehdä kelluvalla ruoppaajalla tai talven aikana jäitä hyväksikäyttäen. Itse työ ajoittuisin loka – huhtikuun ajalle.

Varttuneempi haminalaisväestö muistaa Kirkkojärven lainehtivana keitaana. Ruohottunut järvi on menetetty, jäljellä on vain pari joen uomaa.

– Jollemme ryhdy työhön, Neuvottomanlahtea odottaa Kirkkojärven kohtalo. Uskon, että se kehitys on vielä pysäytettävissä, arvioi Antti Mäkelä.

Asiaa hauesta ja Neuvottomanlahdesta

Lauantaina 13.5. klo 10 käynnistyy Neuvottoman venerannassa Mäkeläntien päässä Homma on hauki -tapahtuma. Tapahtuman perimmäisenä tavoitteena on innostaa seudun asukkaita yhteiseen hankkeeseen Neuvottomanlahden pelastamiseksi seuraaville sukupolville.

Lauantain tapahtumassa on vankka rooli myös suomalaisten suosikkikalalle hauelle, sillä kalamestari opastaa kalankäsittelyyn ja nimenomaan hauen käsittelyyn. Haukea savustetaan ja paistetaan ja kalamestari takaa, että hauesta löytyy maukkaita makuvivahteita.

Esillä on myös Neuvottoman koulun oppilaiden taidenäyttely merestä, kaloista ja kivoista asioista. Kylän martat myyvät kahvia ja pullaa, tarjolla on muutakin herkkua. Tasaraha ja avointa mieltä matkaan!

  • Slider image
  • Slider image

Ruohottuneen Uitin salmen alue kuuluu kokonaisuudessaan kahdelle osakaskunnalle, selvittää Antti Mäkelä.

Muutama vuosi sitten valmistunut uusi silta on virtaama-aukoltaan 10-metrinen, esittelee Antti Mäkelä.

  • Slider image
  • Slider image