Vastavalittu Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kunnioitti Kaatuneiden upseerien muistopatsaan vihkiäistilaisuutta RUK:n kentällä nahkaisessa lepotuolissa istuen. (Kuva: Pirjo Kangas, Vanhaa Haminaa Facebook-ryhmä)

Vihkiäistilaisuudessa kunniavieraana oli tuore tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka vastaanotti vihkiäisten jälkeen Haminan torilla juhlavan ohimarssin.

60 vuoden takainen isänmaallinen juhla ja lähes viiden tuhannen kaatuneen upseerin muisto herkisti mielet vastaanottavaisiksi sanomalle, mikä sen ajan lukuisissa puheissa oli keskeisimpänä: maamme itsenäisyys ja kansamme vapaus, demokratiamme, uskontomme ja länsimainen sivistyksemme.

Kahvitilaisuudessa upseeripatsaan syntyhistoriaa avasi majuri evp Veli-Matti Hartikainen.

– Patsashanke käynnistyi toden teolla kolme vuotta ennen paljastustilaisuutta kurssilla 84, jolloin oli päätetty hankkia kaikkien sodissa 1939-1945 kaatuneiden upseerien muistomerkki ja sitä varten avata erityinen ”Pro Patria”-niminen tili, jolle kurssi talletti pohjasumman rahaston alkupääomaksi, kertoi Hartikainen.

Ajatus reserviupseerien sankarivainajien muistokivestä oli lausuttu oikeastaan ensimmäisen kerran jo kurssilla 45, huhtikuun 2. päivänä 1940, jolloin kysymys olisi ollut luonnollisesti vain talvisodan vainajista.

– Yritystä ei silloisissa olosuhteissa voitu lähteä toteuttamaan. Patsashanke toteutettiin siis myöhemmin sotiemme 1939-1945 kaikkien kaatuneiden upseerien muistomerkiksi.

Patsashankkeessa oli mukana 35-henkinen patsasvaltuuskunta, johon kuului edustajat Reserviupseeri-, Upseeri-, ja Jääkäriliitosta sekä Kadettikunnasta puheenjohtajanaan professori Paavo Ravila. Varat patsaaseen hankittiin laajoilla keräyksillä ja RUK:n sekä Ilmatorjuntakoulun oppilasyhteisön varoilla.

Kuvanveistäjä Kalervo Kallion voitettua muistomerkin luonnoskilpailun voitiin jo kesällä 1956 ryhtyä suunnitellulla puistoalueella, koulun päärakennuksen edustalla, alustaviin pohja- ja istutustöihin kurssin 91 voimin. Runsaan vuoden kuluttua patsas oli valmis kurssin 94 palveltua kuukauden koulussa.

Muistomerkin henkilöhahmot – upseeri ja hänen taistelulähettinsä – johtavat katsojan ajatukset yleisempäänkin kysymykseen upseerin ja hänen alaistensa suhteeseen sodissamme sekä minkälainen on upseerin tehtävä joukon johtajana ja käskyjä antavana esimiehenä.

– Tänä päivänä Reserviupseerikoulu on suomalaisessa yhteiskunnassa instituutio ja se on Haminan kaupungin tunnetuin brändi. Koulu on kouluttanut 97-vuotisen olemassa olonsa aikana 177 673 reserviupseeria, sanoi Hartikainen.

– Reserviupseerikoulun kaunis päärakennus ja Kaatuneiden upseerien jykevä patsas ovat tunnetut symbolit koko valtakunnassa niin koululle kuin Haminalle kaupunkina.

Patsaan jalustaan on muurattu lieriö, jossa on kaikkien sodissa kaatuneiden suomalaisten upseerien nimet. Jalustassa on säepari talvisodan komppanianpäällikön, runoilija Yrjö Jylhän runosta Vaienneet voittajat:

Te ette turhaan taistelleet – te ette turhaan kaatuneet

60-vuotiaan patsaan vihkiäistilaisuutta oli kutsuttu muistelemaan RUK:n henkilöstöä upseereista ja kouluttajista muuhun väkeen.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image

Kekkonen vastaanotti Haminan torilla juhlavan ohimarssin. (Kuva: Pirjo Kangas, Vanhaa Haminaa Facebook-ryhmä)

Kaatuneiden upseerien patsaan vaiheita olivat muistelemassa myös Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Jouko Rauhala (vas.) ja everstiluutnantti Antti Pajari, joille kahvia kaataa sotilaskotisisar Stina Pullinen.

Kahvitilaisuuden päätteeksi eversti Rauhala ojensi Veli-Matti Hartikaiselle lahjaksi kirjan Keisarillisen Suomen kadettikoulu 1812 – 1903.

Kaatuneiden upseerien patsaalle laskettiin seppele.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image