Päivähongan raamisahalla sahattiin viimeksi viime talvena. Toimintakunnossa saha on edelleen.

 

– Talvella vielä sahasimme muutamia koivupölkkyjä. Saha kyllä toimisi, mutta sahuri taitaa olla jo liian vanha ja vaivainen, naurahtaa 80-vuotias Antero Päivähonka.

Päivähongan sahan perusti Anteron isoisä Matti Päivähonka. Isoisän työtä jatkoi Anteron isä Lauri, joka menehtyi liikenneonnettomuudessa vuonna 1971.

– Talvella 1925 ensimmäinen sahamme tuotiin Metsäkylään junalla ja siitä eteenpäin reellä Kitulaan, jossa se heitettiin lumihankeen kevättä odottamaan. Ehkäpä jo sinä kesänä sahattiinkin, tarkkaa tietoa minulla ei ole, sanoo Antero.

Nykyinen Päivähongan raamisaha ostettiin Neuvottomasta, jossa Kelkan saha lopetti.

– Se oli niitä aikoja, kun Summassa veneenveistäjien saha oli palanut. Ne sahaukset tulivat meille Kitulaan. Venelautaa meni Summaan monta vuotta hyvinkin paljon silloin, kun veneenrakennus oli vielä voimissaan.

–  Sahasimme venelautaa myös ammattikoululle, jossa koulutettiin uusia veneenrakentajia. Ammattikoulusta tuli meille kerran vuodessa pöllikuorma ja takaisin tavara meni laudoiksi sahattuna.

Päivähongan sahalla on myös toimiva höyläämö. Ihan uutuudellaan höylä ei pääse loistamaan, mutta Antero vakuuttaa, että soiva peli se on edelleen.

– Höylä on vankkaa venäläistä tekoa. Hankin höylän edullisen hinnan vuoksi, mutta myös sen takia, että sillä pystyi höyläämään 25-senttistä lautaa. Kalliimmilla saksalaisilla tai ruotsalaisilla vehkeillä se ei olisi onnistunut.

– Lautaa ja rimaa on höylätty erilaiseen muotoon. Virrat päälle moottoriin niin höylääminen voisi alkaa vaikka heti. Höylättyä listaa löytyy hyllystä metrikaupalla valmiinakin.

Yksi Päivähongan sahan urakoista ajoittui vuoteen 1963, jolloin Vehkalahden eli Marian kirkkoa remontoitiin.

– Meillä tehtiin kirkon penkit. Samoilla penkeillä hiljennytään sanaa kuulemaan edelleenkin.

– Kirkon urakassa uusimme myös ovet ja ikkunat. Siihen aikaan meillä oli myös puusepänverstas sahan yhteydessä.

Logistiikka oli alkuvuosina haasteellista, nykypäi­vään verrattuna mahdotonta:

– Talvella valmis tavara kulki hevospeleillä, mutta kesällä oli vaikeampaa. Tiet olivat kehnoja, autot vaatimattomia kooltaan. Tavaraa meni Haminan ja Vehkalahden ohella myös Inkeroisiin, Sippolaan ja muuallekin. Monen talon tarpeet on sahattu Kitulassa.

Päivähongan sahan 90 vuoden historiaan sisältyy lukematon määrä työpäiviä ja -tunteja.

– Työpäivät olivat pitkiä. Kun saha illansuussa hiljeni, oli lähdettävä metsään hakemaan seuraavaksi päiväksi uutta pöllikuormaa.

Antero Päivähonka ihmettelee itsekin sahan pitkää historiaa:

– Ei meidän sijaintimme ole millään lailla keskeinen edes maaseudun kannalta. Niin vain täälläkin on pärjätty!

  • Slider image
  • Slider image

Antero Päivähonka ja 40 vuotta sitten hankittu, yhä täysin toimintakykyinen venäläisvalmisteinen höylä.

Kitulan sahan rakennukset edustavat mennyttä aikaa.

  • Slider image
  • Slider image