Talvilajien olympiakisat Etelä-Korean Pyeongchangissa alkavat dopingin värittäminä. Kun ei ole tuoreita dopingtapauksia, kaivetaan esiin vanhoja.

Neljä vuotta sitten Venäjä ajoi urheilijansa Sotshin olympiakisoissa sellaiseen dopingnurkkaan, josta ei ulospääsyä ole löytynyt. Valtiojohtoiseksi määritelty dopingaineiden käyttö sai laajan tuomion.

Selvinneiden faktojen pohjalta Kansainvälinen olympiakomitea langetti 28 venäläiselle urheilijalle elinikäisen kilpailukiellon. Joukossa on myös Sotshin 2014 olympiavoittajia.

Kansainvälinen välitystuomioistuin CAS kumosi kilpailukiellon, johon KOK vastasi ilmoittamalla, ettei se aio kutsua kyseisiä urheilijoita Etelä-Koreaan.

Tavallinen kansa on dopingkelkasta jo pudonnut, mutta nyt ovat napit vastakkain kaksi vahvaa toimijaa KOK ja CAS, joiden edustajat arvioivat kriittisesti toistensa toimintatapoja.

Oman sivujuonen dopinguutisointiin on tuonut Ruotsin yleisradioyhtiö, joka on paljastanut useiden maiden huippuhiihtäjien poikkeuksellisen korkeat veriarvot. Piikki kohdistuu nimenomaan Norjaan, mutta epäilyksen varjo on myös joidenkin suomalaishiihtäjien päällä.

Dopingsotkut jäävät elämään, yksioikoista, helppoa ratkaisua niihin ei olekaan. Kunhan kilpailut torstaina alkavat, päästään itse asiaan, jolloin dopingsotkut jäävät vähemmälle uutisoinnille.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja