Kannusjärven koulu on rakennettu vuonna 1974.

Raporttia eivät hyväksyneet Janne Nyholm (ps), Aarni Ahtola (vihr) eikä Jaakko Koskinen (kesk), joka jätti raporttiin eriävän mielipiteensä.

Työryhmä esittää lausunnossaan Kannusjärven ja Metsäkylän koulujen lopettamista, jolloin Kannusjärven koulun oppilaat siirtyisivät ensi syksynä Pyhällön kouluun ja Metsäkylän oppilaat Vehkalahden kouluun Ruissaloon. Kannusjärven päiväkoti ja esiopetus lakkautuisivat koulun mukana.

Haminan kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2016, että koulu lakkautetaan, jos oppilasmäärä on kahtena vuotena alle 40. Jos päättäjät pysyvät jo tehdyssä linjauksessa, se merkitsee Metsäkylän ja Kannusjärven koulujen loppumista.

Palveluverkkoselvitys esittää Länsi-Haminaan uuden koulun rakentamista Uuden-Summan ja Poitsilan koulujen korvaajiksi. Kirkkojärven, Aseman ja Neuvottoman koulut säilyvät toistaiseksi. Husulan koulu rakennetaan uuteen uskoon nykyiset rakenteet hyödyntäen.

Palvelurakenneselvityksen tehneen työryhmän linjausten perusteena ovat olleet yhä laskevat lapsimääräennusteet.

Lasten ja nuorten palvelujen valiokunnan puheenjohtaja Hannah Honkanen (kesk) ei yllättynyt työryhmän linjauksista.

– Asia etenee kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon, joka asiasta lopullisesti päättää. Laskennallisiin säästöihin en usko, sillä kahden koulun lakkauttaminen lisäisi merkittävästi lasten koulukuljetuksia, jotka osaltaan söisivät mahdolliset säästöt, sanoo Honkanen.

Honkanen luottaa, että syksyn aikana valmisteltu teknologia-avusteinen opetuskokeilu Kannusjärven ja Metsäkylän koulujen kohdalla on edelleen mukana kehityskuvioissa.

– Lasten ja nuorten palvelujen valiokunnan linjauksen mukaan Vehkalahden koulu voisi toimia teknologia-avusteisessa opiskelussa ns. resurssikouluna pienemmille kouluille.

Lasten ja nuorten palvelujen valiokunta ei ollut mukana työryhmän työskentelyssä. Valiokunnan  laatima seikkaperäinen selvitys asiasta myös ohitettiin.

Metsäkylän koulussa työryhmän selvitystä esitellään tänään keskiviikkona klo 18, Kannusjärven koulussa huomenna torstaina.

Koskinen ei hyväksy työryhmän raporttia

Palveluverkkotyöryhmän jäsen Jaakko Koskinen (kesk) jätti työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen. Koskinen vaatii, että aiemmat linjaukset koulun 40 oppilaan lakkauttamisrajasta ja alle kolmiopettajaisten koulujen lakkauttamisesta tulee muuttaa. Koskinen katsoo, että aikaisemmin tehdyt linjaukset eivät ole juridisesti sitovia.

Koskisen mukaan koululakkauttamisten negatiivisista vaikutuksista on saatu uutta tietoa, ja asiaa on arvioitava uudelleen. Koululla on paljon laajempi merkitys niin lasten hyvinvoinnin kuin kyläyhteisön ja koko kaupungin kehittämisen kannalta. Kahdenkin opettajan lähikoulu voi olla oikein hyvä ratkaisu ja myös pedagogisesti ja ta­lou­del­lisesti järkevä.

– On virheellinen käsitys, että pienten koulujen lakkauttamisella saataisiin lisää resursseja kaupunkikouluihin. Lisäresursseja kaupunkikouluihin saadaan vain laittamalla lisää rahaa opetuksen tuntikehykseen, muistuttaa Koskinen.

– Mahdollisia kustannussäästöjä ei pystytä etukäteen todentamaan ilman tarkkoja laskelmia, joten säästöjen syntyminen on vähintäänkin epävarmaa. Koulukiinteistöjen kustannukset säilyvät lähtökohtaisesti edelleen kaupungin maksettavina, samoin opettajien palkat.

Koulukuljetusten hinnat ovat Koskisen mukaan enemmän kuin kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

– Kuljetuksia täytyy käytännössä ajaa eri suuntiin jopa tunnin välein. Laskelmissa tulee näkyä kunkin oppilaan kohdalla koulun alkamisaika, päättymisaika ja matkoihin käytetty aika. Tällä hetkellä suurin osa kyläkoulujen oppilaista kulkee koulumatkansa itse, joka on kaupungille kaikkein kustannustehokkainta.

– Koulujen lakkauttaminen olisi kohtalokas isku kylille ja niiden ympäristöissä asuvalle väestölle, joka joutuisi vahvasti eriarvoiseen asemaan suhteessa taajamassa asuvaan väestöön.

Palveluverkkoselvitys tehtiin hyvin nopealla aikataululla ilman laajempaa keskustelua:

– Näin merkittävien asioiden valmistelussa ei ole pystytty noudattamaan kaikkia hyvän hallintotavan mukaisia toimintamalleja ja muotoja. Tällainen menettely ei takaa sitä uskottavuutta, jota meidän päättäjien tulisi osoittaa erityisesti niille kaupunkilaisille, joita tässä esitetyt asiat eniten koskevat.