Ukrainalaisessa pisankamunaperinteessä kuva-aiheina käytetään mm. kirkkorakennuksia. Keskellä korissa Haminan ortodoksinen kirkko, jonka artenomi Laura Lantta on toteuttanut hanhenmunaan. (Kuvat: Taina Parikka)

Pääsiäisenä 1918 punainen työväki pitää valtaa Haminassa. Valkoisten vastustajien mielestä he ovat roskasakkia ja maanpettureita. Vaikka kaupungissa on vielä suhteellisen rauhallista, asukkaat saavat tottua yöllisiin aseiden etsintöihin ja laittomiin pidätyksiin. Puhelimetkin on takavarikoitu. Nuoria uskaliaita miehiä ja naisia katoaa kuin jäljettömiin rintamalinjojen taa. Huhut hirmutöistä leviävät kulovalkeana.

Muravjevin kauppatalossakin tunnelmat kiristyvät. Kauppiasperhe valmistautuu ortodoksisen kirkkovuoden suurimpaan juhlaan elintarvikepulan ja levottomuuden varjossa. Jälkimmäistä lietsoo etenkin ajuri Rantala, joka asuu perheineen hyyryllä piharakennuksessa. Ajuri ja hänen vanhimmat lapsensa kuuluvat punakaartiin ja yrittävät painostaa mukaan myös muita pihapiirin asukkaita. Niskoittelua ei katsota hyvällä.

Kauppiaantalomuseon perustamisesta tulee kuluneeksi 40 vuotta pitkäperjantaina 30.3. Samana päivänä Haminan kaupunki täyttää 365 vuotta.

Museo on tuolloin suljettu, mutta juhlan kunniaksi pääsiäisnäyttelyyn pääsee tutustumaan ilmaiseksi lauantaina 31.3. klo 12–16, ja museo tarjoaa kakkukahvit piharakennus Mattilassa. Artenomi Laura Lantta esittelee myös perinteistä pisankamunien maalaustekniikkaa Mattilan hellahuoneessa klo 12–14.

  • Slider image
  • Slider image

Kauppiaan salissa nähdään runsas valikoima artenomi Laura Lantan maalaamia pääsiäismunia, joita on kaupan myös museon puodissa.

Pisanka-munien maalaaminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta se on myös hyvin meditatiivista. Artenomi Laura Lantta käyttää mehiläisvahakoristeluun perinteistä kistkaa. Munan pintaan piirretään vahalla kuvioita, minkä jälkeen se kastetaan väriliemeen. Laura esittelee tekniikkaa Kauppiaantalomuseon Mattilassa la 31.3. klo 12–14.

  • Slider image
  • Slider image