– Ammatillinen koulutus on meidän leipälaji, mutta matkailusta halutaan sivuelinkeino, jota on tarkoitus kehittää, oppimiskeskuksen toimitusjohtaja ja rehtori Mika Palosara kiteyttää.

– Kun tulin tänne vuoden 2016 alussa, historiallista kerrostumaa alkoi tihkua joka puolelta. Koimme tärkeäksi saada nämä kerrostumat alueen asukkaiden ja vieraiden käyttöön. Halusimme tehdä päärakennuksesta kaikkien yhteisen olohuoneen. Suomen laulukin on esitetty ensimmäisen kerran Harjun Hovissa, Palosara valottaa muutostöiden perusajatusta.

– Aktivoimme markkinointia ja varauksia alkoi tulla entistä enemmän. Toimisto siirrettiin Kalastajatorppana tunnettuun kiinteistöön.

Toimiston ja rehtorin huoneen välinen seinä purettiin ja tavoitteena oli poistaa seinä myös rehtorin huoneen ja jo olemassa olevan pianosalin välistä.

– Seinää avattiin ja suunnittelimme teräspalkkia kannattelemaan kattorakenteita. Tämä ei Museovirastolle kuitenkaan sopinut. Vastaus oli, että ei sinne mitään teräspalkkia laiteta.

– Kuitenkin, kun seinä avattiin, huomattiin, että siinä on valmis ovi-aukko, johon siirrettiin pariovet toiselta seinältä ja tämän toisen seinän oviaukkoa laajennettiin.

Museoviraston suojeleman rakennuksen muutostöihin on parin vuoden aikana käytetty 150 000 euroa.

Lattialautoja on maalattu, seiniä tapetoitu ja entisten työhuoneiden kaikki pinnat uusittu.

– Huonekalut on valittu niin, että ne ovat tilaan sopivia, mutta kuitenkin helposti siirrettäviä.

Oppimiskeskuksen ravintolapäällikkö Maija-Liisa Forsell on todella tyytyväinen lopputulokseen ja iloinen uudistuksesta. Nyt päärakennuksessa on tilaa 90 ruokailijalle.

– Alkoholin anniskelulupia päärakennukseen ei haeta. Uskomme, että se lisää tilojen kysyntää, kun voi tuoda omat juomat, mikä tulee tilojen varaajille edullisemmaksi.

Kaakon Kamarimusiikin Taiturit Hovissa -konsertti avaa uudistetut tilat yleisölle 5. heinäkuuta. Konsertissa aarioita Sevillan parturista esittää Bence Bogányi ja yksi hänen mestarikurssilaisistaan.

– Kuka tuo kurssilainen on, ei vielä tiedetä. Ehkä Palosara, Kaakon Kamarimusiikki –festivaalin toiminnanjohtaja Siru Ahopelto heittää vinkin.

Arkkitehti Kari Mustonen viimeistelee parasta aikaa päärakennuksen rakennushistoriaa.

– Päärakennuksen korkein osa rakennettiin honkatukeista vuonna 1816 . Matalammat siipirakennukset on tehty myöhemmin. Rakennus muistutti Suomessa yleistynyttä kartanotyyliä. Myöhemmin 1800-luvulla tehdyissä muutoksissa rakennus sai uusklassistisia muotoja.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image

Sisustussuunnittelija Tiina Henttonen ja ravintolapäällikkö Maija-Liisa Forsell ovat tyytyväisiä uuteen, vielä nimeämättömään saliin. Kuvanveistäjä Johannes Takasen Rebekkakin on päässyt nyt arvoiseensa ympäristöön.

Rehtori ja toimitusjohtaja Mika Palosara (oikealla), arkkitehti Kari Mustonen ja markkinointisihteeri Katja Vaske pianosalissa.

Kulku terassille oli ennen rehtorin työhuoneesta, mikä rajoitti terassin käyttöä. Nyt terassille pääsee suoraan uudesta salista.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image