Pyhällössä kyläkuituhaaveista kertoivat Pyhällön Kylät ry:n puheenjohtaja Katriina Liikkanen (vas.) sekä työryhmän edustajat Jouko Yläjääski ja Päivi Peltola.

– Ajatus kyläkuidusta on saanut varovaisen myönteistä palautetta kyläläisiltä, mutta kirjallisesti kiinnostuksestaan ilmoittaneita on vasta kymmenkunta, sanoi Jouko Yläjääski.

Asiaa esiteltiin Pyhällön kylätorilla heinäkuun puolivälissä. Paikalla olivat myös edustajat Kymijoen Kyläkuidusta, joka on vastannut myös Kannusjärven ja Metsäkylän kuituliittymien rakentamisesta.

Naapurikylien innostus tuntuu myös Pyhällössä. Käytännössä kuituyhteys voitaisiin vetää Pyhältöön joko Kannusjärven suunnasta tai Haapalasta, mutta se on kuituverkon rakentajan asia.

– Pyhällön asukkaat pitää saada nyt oikeasti innostumaan kyläkuidusta, joka ei ehkä ole vielä tavoittanut kaikkia kyläläisiä, sanoo Päivi Peltola.

– Valokuitutasoisen nettiyhteyden saaminen palvelisi pitkällä aikajänteellä koko kylää. Kuitu lisäisi kylän elinvoimaa ja kiinnostavuutta esimerkiksi etätyön ja yritystoiminnan mahdollisuuksien parantamisen kautta.

Pyhällön Kylät ry:n puheenjohtaja Katriina Liikkanen sanoo, että on tärkeää saada kyläyhteisö mahdollisimman laajasti mukaan kyläkuituun.

– Monissa talouksissa nettiyhteys toimii joten kuten pienillä nopeuksilla, mutta kuituyhteys avaisi oven tulevaan, sillä digitaalisuus tulee vahvalla voimalla lähivuosina myös kyliin, arvioi Liikkanen.

– Valokuituverkosta voi olla aikanaan myös vahva tuki Pyhällön koulun säilymisessä, kun kuitu mahdollistaa etäopetuksen täysipainoisena, arvioi Jouko Yläjääski, johon kyläläiset voivat ottaa yhteyttä kuituasioissa (puh. 0400 553316).

Päivi Peltola lupaa, että kyläkuitu on syksyn aikana vahvasti esillä eri tilanteissa.

– Kyläkuitu on meille mahdollisuus, ei uhka. Digitaalisuus tulee rytinällä, ei pyhältöläisilläkään ole varaa jäädä siitä junasta, tuumi Päivi Peltola.

Pyhällön väelle kyläkuidusta ja sen mahdollisuuksista kertonut Aulikki Kylliäinen sanoo, että tässä vaiheessa pallo on kyläläisillä, kun mitään hanketta ei ole vielä perustettu.

– Tässä vaiheessa asiassa edetään Pyhällön kyläyhdistyksen vetämänä. Kyläläisten aktiivisuus ja innokkuuden osoitus on tapa, jolla asia liikahtaa eteenpäin. Kun on riittävästi kysyntää, hankkeen perustaminen on mahdollista, sanoi Kymijoen Kyläkuidun projekteja vetävä Aulikki Kylliäinen.

Harvaanasuttuja alueita, joihin Pyhältökin lähikylineen kuuluu, ei ole mahdollista valokuiduttaa markkinaehtoisesti, vaan rakentaminen mahdollistetaan julkista tukea saavalla rakentamishankkeella. Hankkeen käynnistäminen vaatii alueella tehtävää tiedotustyötä ja perustietojen keräämistä hankesuunnittelun mahdollistamiseksi.

– Kyläkuitu auttaa mahdollisuuksiensa mukaan, mutta asukkaiden ja kyläaktiivien aktiivisuus on tässä vaiheessa kaikkein tärkeintä sanoo Kylliäinen.

Pyhältöläiset voivat ilmoittaa kiinnostuksestaan suoraan Kymijoen Kyläkuidun kotisivuilla.

Kannusjärvi rohkaisee naapuria

Kannusjärven kuituhanke on viimeisiä kytkentöjä vaille valmis. Hankkeen puuhamies Juha Toikka sanoo, että aivan kaikki kannusjärveläisetkään eivät kyläkuidusta innostuneet.

– Kuitu toimii meillä loistavasti. Suurin murhe onkin heillä, jotka eivät ajoissa ymmärtäneet lähteä hankkeeseen mukaan, sanoo Toikka.

Toikka painottaa, että Pyhällössä kuituhanketta edistäisi hankkeeseen sitoutunut ja henkilöitynyt kyläläinen.

– Kylät ovat aina kehittyneet, kun kyläläiset ovat kylää itse kehittäneet. Kannusjärvellä on kuituvalmius tuplannut tontti- ja mökkikysynnän. Kyläyhteisön kehittämisessä ei voi olla parempaa sijoitusta kuin panostaa kyläkuituun, ilmoitti Juha Toikka.

Tukea Pyhällön kuituhankkeelle tulee myös Yhteinen koti maalla -hankkeelta, jonka tavoite ja tarkoitus on kehittää maaseudun ikäihmisten asumista yhteisölliseen suuntaan. Valokuituyhteyksien saaminen kaupunkien reuna-alueille kyliin parantaa huomattavasti paitsi ikäihmisten niin myös kaikkien kylän asukkaiden mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja tiedonsaantiin netin välityksellä.

– Tämä myös luo turvallisuutta ikääntyneille. Erityisesti yksin asuvien ikäihmisten yksinäisyys ja siitä johtuva turvattomuuden tunne on ongelma, johon kaivataan erilaisin keinoin helpotuksia, sanoo Yhteinen koti maalla -hankkeen projektipäällikkö Jaana Savolainen.