Karhu on vaativa vastus kokeneellekin metsästäjäporukalle. (Kuva: Jaana Peltola)

Hamina kuuluu karhujahdissa Keski-Kymen lupa-alueeseen, jonka muita riistanhoitoyhdistyksiä ovat Valkeala, Kouvola, Luumäki, Sippola, Miehikkälä, Virolahti, Savitaipale, Suomenniemi sekä Lemi-Taipalsaari. Noin 4500 km2:n alueelle Riistakeskus on myöntänyt kannanhoidolliset luvat kuudelle aikuiselle karhulle, joista viikonloppuun mennessä neljä oli kaadettu.

– Tuloksellisessa jahdissamme oli mukana viitisentoista miestä, jälkien etsintään osallistui lisäksi kymmenkunta miestä, kertoo jahtia koordinoinut haminalainen Seppo Kallio, Vehkalahden-Haminan riistanhoitoyhdistyksen suurpetojahtipäällikkö.

Keski-Kymen lupa-alue on jaettu kahteen yhteislupa-alueeseen, jonka 6-tie jakaa. Alueen pohjoisella lohkolla on käyttämättä vielä kaksi lupaa.

– Alueemme on vahvaa karhukannan kasvun seutua. Kaatokiintiö on nyt täynnä, mutta karhuhavainnoista on silti syytä ilmoittaa aina, sanoo Kallio, joka vastaanotti koordinoijana alueen karhuhavaintoja parin viikon ajan.

– Kaikki havainnot käytiin tarkistamassa, mutta karhunkaato on vaativaa puuhaa. Metsästäjiä vastassa on oivaltava ja viisas eläin. Riistakeskukselle lähtee meiltä lupa-anomus jälleen ensi syksynä hakemus kannanhoidollisesta karhujen poistamisesta.

Lupien määrän päättää maa- ja metsätalousministeriö, joka perustaa vuotuiset lupamäärät suurpetohavaintojen perusteella tapahtuvaan kanta-arvioon.

Karhu on arka eläin, joka yleensä väistää ihmistä. Tilanne on toinen, jos emokarhun mukana on yksi tai useampi pentu.

– Paras tapa suhtautua vastaantulevaan karhuun on poistua rauhallisesti peruuttaen etäämmäksi karhusta. On tärkeää, ettei karhu koe tapaamansa ihmisen olevan sen uhkaaja. Metsässä on syytä pitää riittävää ääntä, jolloin karhu ei tule yllätetyksi vaan väistää ajoissa, vinkkaa Kallio.