Laivaliikenne tuottaa 13 prosenttia koko maailman rikkioksidipäästöistä ja 15 prosenttia typpioksidipäästöistä. Hiilidioksidipäästöistäkin se synnyttää 2 prosenttia, eikä se ole osa kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävää Pariisin ilmastosopimusta.

Kyllä merenkulussakin ollaan hereillä. Pitää ollakin, sillä suurimman saastuttajan tervehdyttämisestä tulee myös suurin hyöty.

Valtioidenvälisellä sopimuksella vuonna 2020 laivojen rikkipäästöjä pyritään leikkaamaan bunkkeriöljyllä, jossa on rikkiä ”vain” 500-kertaisesti autoissa käytettävään dieseliin verrattuna. Riittääkö se mihinkään, sillä 15 suurinta rahtilaivaa tuottaa enemmän rikki- ja typpioksidipäästöjä sekä nokea kuin kaikki maailman autot yhteensä!

Päästötalkoissa suurin huomio on kuitenkin kohdistettu autojen päästöjen minimoimiseen. Autotehtaita vaaditaan rakentamaan yhä parempia sähköautoja ikään kuin siinä ei hiilijalanjälkeä syntyisi lainkaan!

Meriliikenne on ympäristöystävällisin vaihtoehto suurien tavaramäärien kuljetuksessa. Ja tulevaisuudessa merenkulun päästöjen leikkaaminen kulminoituu kolmeen maagiseen kirjaimeen LNG.

LNG:n eli nestemäiseen olomuotoon jäähdytetyn maakaasun avulla voidaan kuitenkin vähentää ihmiselle haitallisia rikki- ja typpipäästöjä. Mutta on muitakin etuja. LNG vähentää myös hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia verrattuna polttoöljyyn.

Vastuulliset varustamot ovat hereillä. Esimerkiksi Mayerin Turun telakalta valmistuvat loistoristeilijät varustetaan poikkeuksetta LNG:tä polttavilla moottoreilla. Suomalaisvarustamo Containership on rakennuttanut ensimmäisenä maailmassa LNG-käyttöisen jättimäisen konttilaivan.

Kehityksen kärjessä ollaan Haminassakin, kun satamaan rakennettava LNG-terminaali valmistuu vuonna 2020. Siitä on iso ilo merenkululle, teollisuudelle, Haminan asukkaille sekä maamme autoliikenteelle, niin henkilöautoille kuin raskaalle liikenteellekin.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja