Suomalaista yhteiskuntarauhaa koeteltiin menneellä viikolla oikein olan takaa. Maan hallituksen kaavailema laki irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä sai ay-liikkeen takajaloilleen. Tilanne kehittyi arvovaltariidaksi johtaen meillä harvinaisiin poliittisiin lakkoihin. Hallituskin päätti hakea eduskunnalta ylimääräisen luottamuslauseen työllistämisstrategialleen.

Työelämän asiantuntijat totesivat, että ”liian pienestä asiasta tehtiin liian suuri numero”. Kehiin olisi pitänyt saada heti alkuun rakentajia, ei repijöitä.

Tällä hetkellä repijöitä ja hajottajia on maailmassa liikkeellä paljon. Ovatko ne ottamassa rakentajista peräti niskalenkin? Merkkejä tästä on runsaasti. Yhteisistä arvoista ja tavoitteista luovutaan. Vuosikymmenien aikana neuvotelluista monenkeskisistä sopimuksista irtaudutaan. Valtioiden oma etu ajaa yhteisen edun edelle. Kestävän kehityksen tavoitteet korvataan lyhyen aikavälin voitoilla. Esimerkin näyttäjinä ovat USA, Venäjä ja Kiina. Monet muut tulevat perässä. Uskonsotiin verrattavissa oleva Lähi-Idän tilanne on esimerkeistä karseimpia.

USA:ta on tavattu pitää läntisen maailman ja demokratian tukipilarina. Presidentti Trumpin aikana asetelma on muuttunut. Trump on kyseenalaistanut parin vuoden aikana ison määrän valtioiden välisiä, monenkeskisiä sopimuksia ja halunnut livetä niihin liittyvistä vastuista. USA on myös vähentänyt radikaalisti YK:n rahoitusosuuttaan.

Neuvostoliiton romahdettua moni ajatteli, että Venäjän johdon tärkein tavoite olisi maan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen varmistaminen, mutta Putin ei ole keskittynyt oman maansa ongelmien ratkaisemiseen. Tämä edelle hän on nostanut Venäjän sotilaallisen mahtiaseman palauttamisen. Operaatiot Georgiassa, Itä-Ukrainassa ja Moldaviassa ovat ajaneet näitä tavoitteita. Strategisesti tärkeän Krimin se liitti itseensä vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia. Trollitehtaatkin on muodostettu hajottamisen tarkoituksessa.

Kiina puolestaan talloo kotimaassaan ihmisoikeuksia mm. uiguurialueella. Ulkomailla Kiina käyttää suunnattomia taloudellisia resurssejaan lähes kolonialistisin tavoittein mm. Afrikassa. Trumpin, Putinin ja Xi Jinpingin retoriikka on brutaalia. Rakentavaksi heidän viestejään ei voi lukea.

Eurooppakaan ei ole selvinnyt hajottajilta. Taloudellisen kilpailukyvyn ja turvallisuuden vaalijaksi rakennettua Euroopan Unionia uhkaa mureneminen. Britannian brexit-äänestys palvelee enemmän hajottajien kuin rakentajien tavoitteita. Unkarin, Puolan ja Tshekin hallitukset polkevat Euroopan Unionissa tärkeäksi koettuja oikeusvaltio- ja sananvapausperiaatteita. Yhteiset arvot ovat joutuneet romukoppaan.

Ajalle on tyypillistä, että erilaiset yltiönationalistiset populistipuolueet ovat vahvistaneet kannatustaan monien maiden parlamenteissa. Viimeksikuluneena viikonloppuna brasilialaisetkin valitsivat presidentikseen henkilön, joka on ilmoittanut ihannoivansa 1960-80 -lukujen sotilasdiktatuuria.

Yhteistä näille liikkeille on, että kansalle luvataan kaunista ja hyvää. Lupausten hinnasta ei niin väliä. Jos joku kuvittelee, että nämä ”uudet liikkeet” rakentavat kansainvälistä yhteisöä, hän tulee pettymään pahasti. Repijöiksi ja hajottajiksi ne osoittautuvat – ennemmin tai myöhemmin.

Joku voi kysyä, mistä tällainen vuodatus? Huomasin viime keskiviikkona, että Suomi ja koko maailma liputti YK:n, siis Yhdistyneiden kansakuntien päivää. YK perustettiin 24.10.1945 vaalimaan maailmanrauhaa ja edistämään ihmisoikeuksia. Paljon YK erityisjärjestöineen on tehnytkin tavoitteidensa hyväksi. Nyt tuntuu siltä, että sen ote on pahasti lipeämässä. Syy on siinä, että rakentajia on liian vähän, repijöitä ja hajottajia aivan liikaa.

Nyt olisi aika tehdä täyskäännös toimintatavoissamme. On lähdettävä perustan rakentamisesta. Annetaan rakentajille heidän ansaitsemansa kunnia. Aloitetaan muutos omasta kotikunnastamme, omilta työpaikoiltamme sekä harrastuspiireistämme. Tehdään rakentamisesta vientituote myös maailmalle. Onhan meillä hyviä esimerkkejä rakentajista ja rauhantekijöistä – aina presidenttitasolta lähtien.

Kalevi Suortti

Kirjoittaja asuu Espoossa, mutta on kotoisin Vehkalahdelta.