Pikkuneiti Sofia tutustui Reimariin.

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologian osaaminen on tänä ja ensi vuonna Haminan varhaiskasvatuksen painopistealueita. Monilukutaito on ihmisenä olemisen ja elämisen taitoa yhä kirjavammassa maailmassa. Se on taitoa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Se on taitoa suhtautua maailmaan samaan aikaan avoimesti ja terveen kriittisesti.

– Monilukutaito merkitsee mahdollisuutta täysivaltaiseen osallisuuteen ja vastuulliseen osallistumiseen. Monilukutaito on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus, lastentarhanopettaja Suvi Koistinen Saviniemen päiväkodista.

Suvi tekee opintoihinsa liittyvän toiminnallisen opinnäytetyön varhaiskasvatuksen mediakasvatuksesta. Varhaiskasvatussuunnitelmassa medialukutaito on sijoitettu osaksi monilukutaitoa. Työn tarkoituksena on tarjota vinkkejä käytännön työhön asian osalta.

Omat mausteensa mediaviikkoon toi myös Reimarin toimitus, kun lasten selattavaksi vietiin nippu lehtiä. Lehdestä lapsia kiinnosti toimittamisen ohella myös lehden tekninen valmistaminen.

– Lasten osallisuutta ja tasavertaista mielipiteiden esille tuomista voidaan tukea esimerkiksi saduttamisen avulla. Sadutuksen avulla lapset voivat tuoda esille omia ajatuksiaan, se tekee näkyväksi lasten omaa kokemismaailmaa.

– Saduttamisen avulla lapset rohkaistuvat ilmaisemaan itseään ja omia ajatuksia. Kun lehti julkaistaan, voimme lukea sadut lehdestä porukalla aamupiirissä joko perinteisestä lehdestä tai iPadiltä verkkolehdestä, sanoo Suvi.

Mediaa on myös laitteiden ulkopuolella. Median eri laitteet ovat ryhmän lapsille jo hyvinkin tuttuja. Useimmilla on repussaan oma kännykkäkin.

Lasten median kuluttaminen kasvaa ja laajentuu vauhdilla, siinä kehityksessä vanhempienkin tulee pysyä mukana.

– Aloitamme päivän selvittämällä joitakin lasten mieleen tulleita seikkoja esimerkiksi iPadilta. Jos meillä on päivän ohjelmassa luontoretki, päivän sää selviää Forecasta. Samoin esimerkiksi norppa-liveä on seurattu tiiviisti.

Lapset törmäävät tiedon tulvaan heti aamulla. Ei ole aivan yksinkertaista tunnistaa asioita, mutta onneksi Suomessa ei ole aktiivista valeuutisten tarjontaa.

– Keskustelemme lasten kanssa myös ruutuajasta. TV:stä tutut ruutuhahmot ovat usein mukana myös leikeissämme.

Suvi sanoo, että mediataitoja tarvitaan myös avattaessa lasten pelkotiloja.

– Niistä pitää keskustella avoimesti ja apuja voi hyvinkin löytyä internetin ihmeellisestä maailmasta. Monilukutaito on myös elämisen taitoa, ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista.

Lapsille tehdään päiväkodissa myös kotikaupunki Haminaa tutuksi:

– Retkillämme tutustumme Haminan paikkoihin. Haluamme kasvattaa lapsista kotikaupungistaan ylpeitä haminalaisia!

Saviniemen Pantterien omat sadut ja tarinat

Aatto: Olipa kerran postilaatikko ja se eli. Sitten postiauto tuli ja postilaatikko pomppi pois. Ja se ei tiennyt että sen sisällä oli kaikkia johtoja ja sanomalehti. Ja postinkantaja näki sen postilaatikon pomppivan pois. Ja niitten johtojen ja sanomalehden. Sitten postinkantaja hyppäsi postiautoonsa ja näki tiellä kolme jänistä hänen edessään ja jarrutti. Sitten jänikset pelästyivät ja pomppivat minne sattuu. Ja sitten se postinkantaja ei enää nähnyt postilaatikkoa ja ajoi pois.

Ada: Mä olen lukenut lehteä ja mun äiti myös.

Väinö: Olipa kerran myyjä, joka sekotti kirjeet aina. Ja sit kaikki sai aina väärää postia.

Viljam: Batman lehti – Batman oli lähdössä lentoon. Batman halusi ystävän. Batman löysi ystävän. Sen ystävän nimi oli Spiderman. Ne lähtivät lentämään. Ne oli ettimässä jotain roistoo ja ne löysi roiston. Ja ne soittivat niitten vanhalle ystävälle. Ne olivat viemässä roistoo poliisiasemalle. Ja poliisi huomasi sen roiston ja laittoi sen vankilaan. Batman oli iloinen, kun roisto oli vankilassa.

Voitto: Mä haluun ihan tavallista postia. Sellasta mistä tulee karkkia. Ja sitten toista sellasta postia ihan vaan tavallista. Semmonen että menee töihin vaan.

Jonne: Vois vaikka kattoo telkkarista uutisii, lehtii, ilmotuslehtii   HUH HUH

Eeden: sitten pieni nallekarhu vei postin kotiinsa. Sitte se luki sen. Sitte hän otti päiväunet. Kirjeen, jossa luki: Hei pieni nallekarhu, tule synttäreilleni ensi viikolla. Se oli pieneltä ketulta. Ja sitten ne elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Aatos: Olipa kerran ihminen kuka ootti postia. Ja sitten alko niin että lähti autolla kotiin. Ja sitten se tuli jo kotiin. Ja se jätti sen postin sinne ja haki sen takaisin. Se luki sen postin. Siellä oli kirje. Se luki sen. Se oli postimieheltä. Sen piti mennä töihin luki siinä postissa.

Iida: Olipa kerran tyttö (Iida). Hän kävi kaupassa. Hän osti sieltä leipää ja sitten hän meni kassalle. Sitten hän pakkasi ja tuli kotiin. Ja hän laittoi ne jääkaappiin.

Moona H: Pikku karhu tuo postia lampaalle. Siinä lukee hyvää onnea lampaalle. Lammas tulee iloiseksi. Lammas halaa pikkukarhua.

Moona S: Olipa kerran pieni posti joka käveli metsässä. Sitten se löysi metsästä kaverin itselleen. Sen nimi oli Kettu ja Kettu osas lentää. Sitten se Kettu meni meille kotiin.

Eva-Amalia: Mummon postilaatikosta tulee aina vain lehtiä. Välillä tulee kirjeitäkin ja muuta

Vilja: Posti Prinsessalle – Prinsessa meni metsään keräämään lehtiä. Sitten se samalla meni luontoretkelle. Samalla se näki kauniita kukkia matkalla. Samalla se myös näki prinssin. Sitten hän ihastui ja sanoi Hei, olen Tähkäpää. Samalla se näki sen valkoisen hevosen, jonkunlaisen. Sitten hän vahingossa pelästyi pensaassa olevaa olentoa. Sitten hän pomppasi prinssin reppuselkään ja sanoi IIK! Sitten hän huomasi vain pomppaavan jänön pusikosta ja sanoi IIK ja sitten HIY. Sitten hän pelästyi kun pupu pomppasi sieltä. Pupu osasi puhua ja toi postia prinsessa Tähkäpäälle.

Jenny: Olipa kerran pieni tyttö. Sen nimi oli Netta. Se meni hakemaan postia, kun se oli 9-vuotias. Ja kun hän otti ne postit ja vahingossa tiputti ne tielle ja hän ei huomannut niitä. Ja sitten vielä auto ajoi niitten päältä. Sitten vielä se Netta meni kotiin ja sitten äiti sanoi: Missä postit ovat? Ja he menivät katsomaan tieltä. Ja ne löysivät ne lehdet littanana tieltä. Ja sitten ne menivät kotiin ja suoristivat lehdet. Ja sitten ne meni nukkumaan, pesi hampaat ja aamulla luki lehdet.

Aada: Se menee vuorelle, hotelliin. Sitten siellä se nukkuu koko yön. Juu se menee hotellista uimaan. Sitten se loppu jo.

Onni: Olipa kerran postimies, joka kantoi postia ja asukkaat haki ne. Postiauto lähti pikatakaisin. Sit se meni toisille taloille viemään postia.

Titi: Synttärikutsu – (Moona) Tyttö  lähettää synttärikutsun Titille. (Moona)Tyttö laittaa synttärikutsun minun postilaatikkoon. Sitten minä haen sen kirjeen sieltä. Sitten äiti ilmoittaa minut synttäreille. Sitten minä menen sinne synttäreille. Olen iloinen. (Moonakin)Tyttökin on iloinen.

Otto N: Hiiri lähetti kirjeen ja antoi toiselle hiirelle. Siinä luki MINÄ TYKKÄÄN SINUSTA. Toinen hiiri laittoi sen aarrearkkuun ettei kukaan varastaisi sitä.

Säätiedotus: kuulin telkkarista, että tulee sadetta ja aurinkoista. Kerroin siitä iskälle. Lunta ja sitten vielä rakeita

Pyry: Mä oon saanu Joulupukilta postii. Se on mielikuvituksii. Siinä oli koiran kuva. Siinä luki Aada.

Milja: Olipa kerran pikkuinen kala Joka ui Vedessä. Sitten se jäi merilevään jumiin. Sitten joku ihminen tuli pelastamaan  sen jotta se pääsee takaisin mereen.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image

Monimediataitoja Suvi Koistisen johdolla oppimassa Väinö ja Moona.

Kotikaupunkia opitaan myös valokuvien kautta. Lastentarhanopettaja Suvi jakaa lapsille materiaaleja, kuvassa vas. Viljam ja Aatos sekä pöydän toisella puolella Kiira ja Sofia.

Suvi Koistisen lapsiryhmä tutustui Reimarin numeroon.

Sanomalehtiin tutustuminen on osa mediataitojen kehittämistä, kertoi lastentarhanopettaja Suvi Koistinen Pantterit -ryhmälleen.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image