Kaikissa Suomen kunnissa ei ymmärretä, miten keskeinen taloudellinen merkitys kuntien toiminnan tehostamisella voi olla.  Useimmissa kunnissa pohditaan parhaillaan kuumeisesti, miten rahat saadaan riittämään palveluihin. Tuottavuuden parantamiseksi ei oman virka- ja päättäjäkunnan osaaminen aina riitä, siksi on turvattava konsultteihin.

Jos ei yritä, mitään ei voi myöskään saada aikaan. Haminassa tuottavuuden parantamiseen tartuttiin tosimielellä syksyn 2012 kuntavaalien jälkeen. Valtuustoseminaari linjasi ratkaisut, joihin kuului myös lomautuksia. Henkilöstökulut vähenivät, kun eläköityneiden viranhaltijoiden sijaan ei valittu uusia, vaan tilanteet pyrittiin selvittämään ensisijaisesti organisoimalla työt uudelleen. Onnistumisen edellytys oli, että ratkaisut tehtiin yksissä tuumin.

Hamina on jälleen suunnittelemassa uutta vyönkiristystä. Viime vuoden verotulot jäivät 0,8 miljoonaa alle budjetoidun, ja kuluvan vuoden talousarviossa on samaa tautia: verotulot on laskettu 0,6 – 0,8 miljoonaa euroa liian suuriksi. Talouden tasapainottaminen edellyttää tuottavuusohjelmien laatimista, vain sillä tavalla kulut saadaan pidettyä kurissa.

Säästöjä valiokunnat ovat hakeneet ja löytäneet henkilöstömenoista, koulutuskustannuksista, hallinnosta ja mm. leditekniikkaan siirtymisestä katujen valaistuksessa.

Haminan asiat ovat hallinnassa, toisin kuin Kotkassa. Tuore kaupunginjohtaja on esitellyt paikoin raadolliselta kuulostavien palvelujen saneerauslistan. Ero Haminan ja Kotkan välillä on siinä, että Hamina havahtui rahojen riittämättömyyteen jo seitsemän vuotta sitten. Nyt on Kotkallakin ehjä edessä, sillä mitä pidemmälle kipeiden ratkaisujen tekemistä siirtää, sitä vaikeampia ne ovat. Siitä suosta ei selvitä pelkillä pysäköintimaksujen korotuksilla.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja