Kylätupa Ronkuli on yksi Klamilan mobiilireitin kohteista. Siellä reittiä rakentavat ovat pitäneet myös työpajaa. Viime viikolla työpajan päätteeksi Risto Kouki, Johanna Laari-Günther, Raine Kääriä, Veli-Matti Kouki, Heli Varjakoski ja Ari Malmi jalkautuivat tutustumaan Kelviikin kalasatamaan, Uuno Klamin tiehen, hiihtostadioniin ja Pyölin taloon.

Eteläisessä Kymenlaaksossa on käynnissä Maisemapolkuja-hanke, jossa on mukana seitsemän kylää. Kylille luodaan joko mobiilireitti tai tarinakartta.

Pisimmällä toteuttamisessa ovat klamilalaiset, jotka työstävät kylälle mobiilireittiä. Tavoitteena on, että valtakunnallisena Avoimet kylät -päivänä 8. kesäkuuta pidettäisiin mobiilireitin avajaistapahtuma.

Klamilan lisäksi Virolahdelta mobiilireittiä rakennetaan Virojoella. Miehikkälästä hankkeessa ovat mukana Salo-Miehikkälä ja Suur-Miehikkälä ja Kotkasta Tiutinen, Pyhtäältä Haavisto ja Vastila tekevät yhteisen tarinakartan, joka laaditaan Story Map -tietokonesovelluksella.

Leader Sepra ry:n kautta rahoitusta saavaa hanketta hallinnoi Pro Agria ja toteutuksesta vastaa Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Maisemapolkuja-hankkeen projektipäällikkö Johanna Laari-Günther, joka kehuu klamilalaisia erittäin aktiivisiksi ja idearikkaiksi.

Klamilassa mobiilireitin työstäminen aloitettiin jo syksyllä ja nyt listalla on yli 20 kohdetta. Joitakin niistä saatetaan yhdistää ja osa saattaa karsiutua.

– Nomadi on kännykkään tai tablettiin ladattava sovellus, joka opastaa kohteelle ja sovelluksesta saa tietoja paikasta. Kyläläiset saavat itse päättää reitin kohteet ja esiteltävän sisällön. Englannin- ja venäjänkieliset versiot sovellukseen saadaan syksyllä, Johanna Laari-Günther sanoo.

Matkailijat ja tietysti kyläläiset itse voivat tutustua kylään sovelluksen avulla ja mobiilireitti varmasti vahvistaa kyläläisissä ylpeyttä omasta kylästä.

– Mobiilireitin avulla luodaan mahdollisuuksia kylämatkailulle. Kohteissa nostetaan esiin kylän parhaita puolia, kertoa voi paikalliskulttuuria, kulttuuri- ja rakennushistoriaa, luontokohteita ja vaikka teollisuushistoriaa, joka Klamilassa on aivan huikea. Täällä on ollut ainakin suksitehdas ja sadetakkitehdas. Juuri tällaisen perinnetiedon tallentaminen jälkipolville on hankkeen yksi keskeisimpiä tavoitteita.

– Reiteillä käytetään pääasiassa jo olemassa olevia kulkuväyliä ja reitit pyritään tekemään sen pituisiksi, että niihin pääsee kätevästi tutustumaan kävellen tai pyöräillen, selvittää Laari-Günther.

Projektipäällikkö Johanna Laari-Günther kuitenkin korostaa, että kaikilta maanomistajilta ja tiekunnilta tullaan pyytämään lupa reitin käyttämiseen, vaikka mitään massavaelluksia ei reiteille odotetakaan.