Kylätupa Ronkuli on yksi Klamilan mobiilireitin kohteista. Siellä reittiä rakentavat ovat pitäneet myös työpajaa. Viime viikolla työpajan päätteeksi Risto Kouki, Johanna Laari-Günther, Raine Kääriä, Veli-Matti Kouki, Heli Varjakoski ja Ari Malmi jalkautuivat tutustumaan Kelviikin kalasatamaan, Uuno Klamin tiehen, hiihtostadioniin ja Pyölin taloon.

Pisimmällä toteuttamisessa ovat klamilalaiset, jotka työstävät kylälle mobiilireittiä. Tavoitteena on, että valtakunnallisena Avoimet kylät -päivänä 8. kesäkuuta pidettäisiin mobiilireitin avajaistapahtuma.

Klamilan lisäksi Virolahdelta mobiilireittiä rakennetaan Virojoella. Miehikkälästä hankkeessa ovat mukana Salo-Miehikkälä ja Suur-Miehikkälä ja Kotkasta Tiutinen, Pyhtäältä Haavisto ja Vastila tekevät yhteisen tarinakartan, joka laaditaan Story Map -tietokonesovelluksella.

Leader Sepra ry:n kautta rahoitusta saavaa hanketta hallinnoi Pro Agria ja toteutuksesta vastaa Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Maisemapolkuja-hankkeen projektipäällikkö Johanna Laari-Günther, joka kehuu klamilalaisia erittäin aktiivisiksi ja idearikkaiksi.

Klamilassa mobiilireitin työstäminen aloitettiin jo syksyllä ja nyt listalla on yli 20 kohdetta. Joitakin niistä saatetaan yhdistää ja osa saattaa karsiutua.

– Nomadi on kännykkään tai tablettiin ladattava sovellus, joka opastaa kohteelle ja sovelluksesta saa tietoja paikasta. Kyläläiset saavat itse päättää reitin kohteet ja esiteltävän sisällön. Englannin- ja venäjänkieliset versiot sovellukseen saadaan syksyllä, Johanna Laari-Günther sanoo.

Matkailijat ja tietysti kyläläiset itse voivat tutustua kylään sovelluksen avulla ja mobiilireitti varmasti vahvistaa kyläläisissä ylpeyttä omasta kylästä.

– Mobiilireitin avulla luodaan mahdollisuuksia kylämatkailulle. Kohteissa nostetaan esiin kylän parhaita puolia, kertoa voi paikalliskulttuuria, kulttuuri- ja rakennushistoriaa, luontokohteita ja vaikka teollisuushistoriaa, joka Klamilassa on aivan huikea. Täällä on ollut ainakin suksitehdas ja sadetakkitehdas. Juuri tällaisen perinnetiedon tallentaminen jälkipolville on hankkeen yksi keskeisimpiä tavoitteita.

– Reiteillä käytetään pääasiassa jo olemassa olevia kulkuväyliä ja reitit pyritään tekemään sen pituisiksi, että niihin pääsee kätevästi tutustumaan kävellen tai pyöräillen, selvittää Laari-Günther.

Projektipäällikkö Johanna Laari-Günther kuitenkin korostaa, että kaikilta maanomistajilta ja tiekunnilta tullaan pyytämään lupa reitin käyttämiseen, vaikka mitään massavaelluksia ei reiteille odotetakaan.