Raskaat kemikaalijunat ovat Kouvola–Kotka ja Kouvola–Hamina linjoilla suurimpia käyttäjäryhmiä. (Kuva: VR Transpoint/Juho Kuva)

Maan hallitukselle, liikenne- ja viestintäministeriölle, väylävirastolle ja eduskunnalle esitetyn vetoomuksen allekirjoittivat Hamina ja Kotkan kaupunginjohtajat, satamayhtiön johto sekä teollisuuden puolelta rautateitten suurimmat käyttäjät.

– Keräsimme vetoomuksemme taakse mahdollisimman leveät hartiat eli paperiimme on saatu allekirjoitukset yli puolelta maamme tavaraliikenteen edustajilta, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.

Vetoomukseen kirjatuista investointikohteista muutama kaipaa pikaista korjausta:

– Nykyinen Kymenlaakson raideinfra ei riitä palvelemaan lähteviä ja saapuvia junia. Nyt junille tulee merkittäviä odotusaikoja ja niiden venyminen vaikuttaa koko itäisen Suomen raideliikenteeseen, tietää Naski.

– Kuluneen vuoden aikana oltiin usein tilanteessa, jossa kaikki ratapihamme olivat aivan täynnä. Kotolahden ratapihalla rakentamista on odottanut viisi lisäraidetta jo 10 vuoden ajan.

Kaksoisraiteen rakentaminen Juurikorvesta Kotkaan on vetoomuksen kirjausten mukaan välttämätön tulppien purkamiseksi:

– Jo nyt on tiedossa rataverkon liikenteen 20 %:n kasvu tänä vuonna. Jos teollisuuden kanssa tehdyt aiesopimukset toteutuvat, liikenne kasvaa lähivuosina vielä enemmän.

Vetoomuksessa vaaditaan myös Kymenlaakson rataverkon kiskotusten parantamista 25 tonnin akselipainoille, vaikka sekään ei pitkälle riitä.

– Venäjällä tehdään jo nyt 27 tonnin akselipainoille vaunuja. Jolleivät ne vaunut pääse Suomen puolelle, meiltä loppuu transitoliikenne kokonaan.

Satamajohtaja Naski on seurannut huolestuneena uusia, hinnaltaan useisiin miljardeihin nousevia raideliikennehankkeita Helsinki–Turku ja Helsinki–Tampere -väleille. Tunnelit Tallinnaan ovat oma lukunsa.

– Meillä on kysymys vain perusjutuistamme, joiden toteuttamisen yhteishinta jäisi 70 miljoonaan euroon. Emme aja tässä vain omia etujamme, vaan hyöty palvelisi laajasti koko kansantalouttamme.