Patu Patanen esittelee Hyökyä esittävää pullolaivaa.

Kirjallisesta materiaalista ja mm. valokuva-albumista selviää Veikko Lavin elämänvaiheita.

– Veikon kuoltua leskeksi jäänyt Sylvi siirsi nämä tavarat Lavinpaikkaan, joka on ollut Lavin sukutalo. Talossa toimi tuolloin eräänlainen antiikkigalleria. Mitä sieltä ei saatu myytyä, osti hankolainen historianharrastaja. Hän luovutti meille sen osan aineistosta, joka vielä oli jäljellä, kertoo Patu Patanen Tullimakasiinista.

Veikko Lavin juuret ovat vahvasti Reitkallissa. Lavin isoisä Matti Ståhlberg nai Lavin sukuun kuuluneen Marian. Vilho Seppä nai pariskunnan tyttären Idan ja Seppä päätti muuttaa nimensä Lavinpaikkaa mukaillen Laviksi.

Veikon vanhemmat Vilho ja Ida Lavi saivat kahdeksan lasta, joista Veikko oli toiseksi nuorin.

Musiikillista lahjakkuuttaan Veikko peri mitä ilmeisimmin 1838 syntyneeltä Matti-vaarilta, joka kirjoitti arkkiviisuja ja laulelmia ajankohtaisista asioista. Viisujaan hän esitti Haminan torilla. Matti-vaari oli myös harrastajakeksijä rakennellen ikiliikkujaa. Matin suunnittelema laskuvarjo ei kuitenkaan toiminut odotetusti, vaan Matti katkaisi jalkansa hypättyään laskuvarjoineen aitan katolta.

– Kovakuntoinen pappa hän oli, kerrotaan Matin kävelleen vielä 80-vuotiaana lähes päivittäin Lavinpaikasta Reitkallista Haminan torille. Matti eli yli 90-vuotiaaksi, tietää Patanen.

Lavilta jääneeseen esineistöön pääsee tutustumaan Tullimakasiinissa.

– Esineistö kuitenkin siirretään Tullimakasiinin yläkertaan, josta olen varannut tavaroille sopivan tilan, paljastaa Patu Patanen.

  • Slider image
  • Slider image

Vepa Lavin jäämistöön kuuluu mm. kolme Vepan lahjaksisaamaa pullolaivaa, jotka on rakentanut pullolaivojen mestari Tenho Nieminen. Etualalla Vepan vuonna 1989 saama mitali Vuoden kymenlaaksolainen.

Veikko Lavin kipsipää. Seinällä riippuu Sylvin miehelleen ompelema paita.

  • Slider image
  • Slider image