Pikkuruisessa lehti-ilmoituksessa haettiin huoltomiestä pääkaupunkiseudulle. Koko ilmoituksessa oli vain viisi virkettä. Kolmessa ensimmäisessä virkkeessä oli liuta väärin kirjoitettuja yhdyssanoja. Neljännen virkkeen sanajärjestys oli kummallinen ja harhaanjohtava. Viidennessä virkkeessä esitettiin vaatimus, että työntekijän pitäisi taitaa suomen kieli. Nauratti.

Tietenkään ei saisi nauraa, kun ei tiedä taustoja. Ei oikeinkirjoitus kaikille ole helppoa – eivät edes yhdyssanat. Ehkä tämänkin ilmoituksen laatijalle kielioppi oli kuin hepreaa, eikä hän tohtinut pyytää apuja. Jospa hän juuri siksi hakee kielitaitoista työntekijää.

Kyse tosin saattaa myös olla silkasta piittaamattomuudesta. Ajatellaan, ettei oikeakielisyydellä ole mitään väliä, ja roiskitaan sanoja, miten huvittaa. Mitä sitten, vaikka yhdyssanat haahuilevat erillisinä, pilkut pomppivat väärissä paikoissa ja possessiivisuffiksi loistaa poissaolollaan.

Aiemmin bongailin intohimoisesti näitä virheitä lähes kaikkialta: mainoksista, kylteistä ja muista julkisista teksteistä. Huonoa kieltä nähdessäni paheksuin ääneen. Pidin outona sitä, etteivät yritykset panostaneet oikeakielisyyteen edes imagosyistä. Puhumattakaan siitä, että oikein kirjoitettu teksti on helpommin luettavissa ja ymmärrettävissä. Eivätkö mainostajat juuri sitä toivo?

Nyt huomaan, että tuo pieni ja virheitä vilisevä työpaikkailmoitus on enemmän lohdullinen kuin ärsyttävä. Puutteistaan huolimatta se on kuitenkin suomea ja palvelukseen haluttiin ihan selväsanaisesti huoltomies. Yhtä hyvin tittelinä olisi voinut olla jokin Property Maintenance Person -tyyppinen. Viereisen sivun nimitysuutisissakin hymyili henkilö, joka oli saanut ylennyksen Cross Sales koordinaattorista Key Account Manageriksi.

Minua vähän huolestuttaa, riittääkö meillä yhdyssanapoliiseilla ja pilkunviilaajilla enää niuhotettavaa, kun suomenkieli tuntuu kelpaavan yhä harvemmalle yritykselle. Autoliikkeessä vietetään Simply clever -viikkoa ja kännykäksi pitäisi valita PureView-puhelin. Aamulla pesin hiukseni shampoolla, joka oli itse asiassa Goji color & shine ­strengthening shampoo. Etiketin mukaan tämä hiustenpesuaine on ”enriched with grape seeds containing polyphenol + goji berry extract”. Tätä ei ole purkin kylkeen suomennettu.

Jopa valtionyhtiöiden nimet ovat nykyään tyyppiä Traffic Management Finland Group (liikenteenohjauksesta vastaava konserni) tai Traficom (liikenne- ja viestintävirasto). Oikeusasiamies tosin taitaa edelleen pohtia molempia näistä nimistä, joten toivoa saattaa olla. Etenkin, kun vuoden alusta toimintansa aloitti myös ihanasti suomenkielinen Ruokavirasto.

Ehkä kielellämme vielä on jäljellä hyvä ja rikas tulevaisuus. Sitä odotellessa jaan oman yhdyssanavinkkini: jos yhtään mietit, pitäisikö jokin kirjoittaa yhteen vai erikseen, kirjoita aina yhteen. Olet suuremmalla todennäköisyydellä oikeassa.

Heidi Nevalainen

Kirjoittaja asuu Kotkassa, mutta ihmettelee tasaisesti ihan koko maailmaa.