Suomalaiset ovat kansainvälisten mittareitten mukaan hyvin yhteiskuntatietoista väkeä. Jo peruskoulusta on ammennettu oppeja siitä, miten yhteiskunta toimii meillä ja muualla.

Viime vaaleissamme on kuitenkin pintaan noussut syvä huoli nuorten vaisusta innosta äänestämiseen. Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa vain kolmasosa 18 – 24-vuotiaista nuorista kävi äänestämässä.

Nuorten mielenkiinto yhteiskunnan asioista on kuitenkin nousussa. Reilun viikon takaiseen ilmastolakkoon osallistui nuoria yli 100 maassa ja Suomessa banderollit heiluivat liki 30 kaupungissa järjestetyissä mielenosoituksissa.

Äänestäminen vie vaikuttamisen pidemmälle. Äänestämällä viesti menee suoraan päättäjien pöytiin ja niihin pöytiin ovet avautuvat nuorillekin vain äänestämällä.

Vielä 1960-luvulla äänestysprosenttimme oli eduskuntavaaleissa suurimmillaan 85. Neljä vuotta sitten peräti 36 % Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansalaisista jätti äänestämättä.

Nuorten äänestysaktivisuus on yksi kansanvaltamme kohtalonkysymyksiä. Näin on lausunut nykyinen oikeusministerimme Antti Häkkänen. Tutkimusten mukaan nuoret jättävät äänestämättä pääasiassa senvuoksi, etteivät he usko poliitikkojen lupauksiin. Suuri joukko on sitä mieltä, että vaalien tulos ei muuta millään tavalla politiikan suuntaa.

Tästä saavat poliitikot syyttää itseään. Kun politiikkamme sykli on vaalienvälinen neljä vuotta, sen aikana oppositioon päätyneet puolueet tekevät kaikkensa löytääkseen vikaa hallituksen esityksistä. Samalla suurennuslasin alle otetaan vaalilupaukset, joista tietenkin suuri osa jää kokonaan toteutumatta, koska mikään puolue ei yksin voi listata asioitaan hallitusohjelmaan.

Politiikka ei vain kiinnosta nuoria. Kun sanaa ”politiikka” ei mainita nuorten tilaisuuksissa vaan puhutaan suoraan eri yhteiskunnallisista teemoista, on nuorilla runsaasti vahvoja mielipiteitä.

Yleensä kouluissa puhutaan politiikasta ja eri puolueiden välisistä eroista turhankin varovaisesti, ikään kuin hansikkaat käsissä. Opettajien osaaminen riittäisi kuitenkin asioiden avoimeen käsittelyyn ilman leimautumista minkään poliittisen suunnan kannattajaksi.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja