Kansalaisaloite verkkokalastuksen lopettamiseksi Saimaalla hämmentää tavallista kansaa. Aloitteen tehnyt hyvinkääläinen 22-vuotias opiskelija ei koskaan ole nähnyt kuuttia saati saimaannorppaa, mutta hänen alullepanemansa aloitteen verkkokalastuksen totaalikiellosta allekirjoitti parissa päivässä 65 000 ihmistä.

Norppaa on syytä suojella, mutta onko samalla poljettava kalastajien oikeuksia? Järvikalan käyttöä on Suomessa pyritty lisäämään erilaisin toimenpitein, mutta verkkokalastuksen kieltämisen myötä järvikala poistuisi ruokapöydistämme. Suuri osa Suomen vuotuisesta 1,1 miljoonan kilon järvikalan verkkosaaliista tulee Saimaalta. Sen poistaminen kalatiskeiltä ja kotikeittiöistä olisi aivan suhteeton ylilyönti, sillä Saimaalla ei kaupallista kalastusta harrasteta katiskoilla eikä virveleillä.

Saimaannorppaa on jo suojeltu rajoittamalla verkkokalastusta alueilla, joilla norppaa perinteisesti esiintyy. Verkkokalastus on asetuksella kielletty 15.4. – 30.6. ajaksi eli ajaksi, jolloin emostaan vieroitetut kuutit harhailevat luontaisen elinpiirinsä ulkopuolelle. Nykyinen verkkokalastusrajoitus on säädetty asetuksella, mutta verkkokalastuskiellot perustuvat kuitenkin osakaskuntien tekemiin vapaaehtoisiin sopimuksiin, joista ne saavat korvauksen Ely-keskukselta.

Kansalaisaloitteen nopeasti saama suosio näyttää jo muodikkaalta somevaikuttamiselta, johon on helppo lähteä mukaan ilman vastuun häivääkään. Norppaa on syytä suojella, mutta Saimaalla on verkkokalastusta jo rajoitettu. Kalastajat ovat valmiit pidentämään rajoituskautta kuukaudella heinäkuun loppuun saakka ja muitakin keinoja on olemassa.

Verkkokalastuksen totaalinen kieltotavoite lähentelee jo someanarkiaa. Kalastajiakin on ajateltava, heilläkin on ihmisarvonsa ja oikeutensa.

Kun joku järvikalan ystävä panee alulle kansalaisaloitteen verkkokalastuksen ja kalastajien puolesta, listalle ilmestyy myös minun nimeni.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja