Suntio Seija Kormulla on kädessään unilukkarin kello Vehkalahden kirkkomuseon kokoelmista. Suntiota kutsuttiin leikillisesti unilukkariksi, jonka tehtäviin kuului herätellä kesken palveluksen nukahtanutta kirkkokansaa. Taustalla on piirros Vehkalahden kivikirkosta ajalta ennen v. 1821, jolloin Haminan palon jälkeen kirkon ulkoasu uudistettiin ajan tyyliin empireksi.

Kirkolla ja jumalanpalveluksilla oli keskiajalla keskeinen merkitys ihmisten elämässä.

– Kristittyjen Jumalanpalveluksen keskeiset osat, rukous, Raamatun lukeminen ja ehtoollisen vietto ovat  pysyneet samoina ainakin 100-luvulta lähtien. Jos voisi siirtyä aikakoneella Suomen keskiajalle, messun kulku olisi hyvin tuttu, vaikka ei latinaa tai keskiajan suomea ymmärtäisikään, kertoo Haminan seurakunnan kirkkoherra Juha Tanska.

–  Noudatamme Martti Lutherin messukaavaa vuodelta 1523. Se on hieman nykyistä messukaavaamme lyhyempi ja käytännössä lähes sama kuin 1500-luvun katolinen messu.

Sunnuntain messussa puhutaan nykysuomea ja hieman latinaa, myös Mikael Agricolan rukouksia luetaan nykysuomeksi.

Kirkossa kuultava musiikki tulee olemaan keskiaikaisvaikutteista, yksiäänistä laulua ilman säestystä. Yleisölle jaetaan käsiohjelma jonka avulla voi seurata ja osallistua.

21.7. kello 10 alkavan messun toimittavat kanttorina Ulla Suutari, pappeina Anita Venäläinen ja Juha Tanska. Mukana on myös laulajia Haminan Naislaulajista ja messuavustajia.