Ratahankkeet puhuttivat seminaaria. Äänessä kaupunginjohtaja Hannu Muhonen vieressään maakuntajohtaja Jaakko Mikkola.

Vuosituhannen alussa Itä-Uudenmaan liitossa työskennellyt, nykyinen Kymenlaakson liiton maakuntajohtaja Jaakko Mikkola on seurannut avainpaikoilta ratahankkeiden hidasta kehittymistä.

– Kansanedustaja Pentti Tiusasen pontevasti vetämän Rantaratatoimikunnan työhön eivät kunnat halunneet sitoutua. Kunniaa rantaradasta ei haluttu poliittisista syistäkään antaa Tiusaselle, mutta otsikot suurenivat heti Tiusasen poismenon jälkeen, sanoi Mikkola.

Ratalinjauksista päättäminen on ollut aina myös poliittinen kysymys. Näin oli jo 1862 valmistuneen Helsinki – Hämeenlinna -radan jälkeen, kun oli päätettävä rautatien jatkamisesta joko Tampereen tai Pietarin suuntaan.

Väylävirasto on tarkastellut kolmea eri vaihtoehtoa, joiden tavoitteena on nopeuttaa junayhteyksiä pääkaupunkiseudun ja Itä-Suomen välillä.

Vaihtoehdoista kallein on itäinen rantarata, joka kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon ja Kotkan kautta Luumäelle, jossa se liittyisi nykyiseen Lappeenrantaan kulkevaan rataan.

Itärata olisi 106 kilometriä pitkä jakautuen lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyen nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella, Korian seisakkeella. Karkea Väyläviraston ynnäämä kustannusarvio radalle on 1,7 miljardia.

– Rantarata on kirjattu hankkeeksi jo 1800-luvulla, kun suunniteltiin rautatietä Helsingistä Pietariin. Oolannin sota oli silloin vielä tuoreessa muistissa eikä uutta rataa haluttu rakentaa vihollinen laivaston tykkien ulottuville. Rata päätettiin linjata Salpausselän kautta. Ratkaisuun vaikutti myös pohjoisemman vaihtoehdon rakentamiselle suotuisampi maasto, sanoi Mikkola.

Maakuntajohtaja Mikkolan mukaan ratahankkeet ovat aina olleet myös poliittista kaupankäyntiä, sillä valtiovalta haluaa ennen linjauspäätöksiä lausunnot vaihtoehdoista maakuntaliitoilta. Mulle – sulle -leikissä voi joskus voittaakin.

– Rantarata-keskustelussa ilmatilaa hallitsee Kouvola. Kiistatta nopein yhteys itään syntyy Kotkan ja Haminan kautta Luumäelle. Pitkän aikavälin hankkeesta tässä on kysymys, arvioi Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Kehitysyhtiö Cursorin toimitusjohtaja David Lindström purki asiaa kannattavuuden kannalta:

– Antaako uusi rata kilpailuetua meille? Kilpailukykyä se antaa. Onko miljardihankkeelle saatavissa markkinarahaa. Jotta sitä saisimme, pitää olla myös tarjottavaa, pohti Lindström.

Maakuntajohtaja Mikkola tunnistaa myös Kymenlaakson sisäisen eripuran:

– Maakuntatasolta pyrimme yksimieliseen linjauslausuntoon rantaradan kohdalla. Siinä meille on kyllä haastetta, arvioi Mikkola.

Haminan Yrittäjien puheenjohtaja Nina Nylund luonnehti seminaaria erittäin onnistuneeksi. Pienessä kaupungissa vetovoimaan ja viihtyvyyteen tarvitaan kaikkien panosta.

– Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Senvuoksi on tärkeää tunnistaa yrittäjien ja asukkaiden uusia ja koko ajan muuttuvia tarpeita. Vain sillä tavalla pysymme kehityksessä mukana ja pystymme luomaan pohjaa tulevaisuuden elinvoimaiselle ja vetovoimaiselle Haminalle, sanoi puheenjohtaja Nylund.

Rantarata ei kiinnosta Virolahtea

Virolahtea ei kiinnosta rantaradan linjaus Haminasta edelleen Vaalimaalle. Kunnanjohtaja Osmo Havuaho ei näe rataratkaisun tuovan mitään etua Virolahden kunnalle.

– Jos ratalinjaus Haminasta Vaalimaalle piirretään maakuntakaavaan, se lukitsee ratakäytävän osalta kaiken maansuunnittelun. Niin maanomistajat kuin kuntakin olisi maakuntakaavaan sidottuja 50 vuodeksi, vaikkei rataa koskaan rakennettaisikaan, sanoo Havuaho.

– Me emme halua jäädä maakuntakaavan vangiksi. Rautatiestä ei olisi Vaalimaan kehityshankkeillekaan mitään hyötyä ja tokkopa 300 km/h vauhdilla ajavat junatkaan tässä pysähtyisivät.

Kunnanjohtaja Havuaho muistuttaa, että rautatie on 1800-luvun innovaatio.

– Kaikissa maamme ratahankkeissa tulisi tarkkaan miettiä, mikä on todellinen tarve uusille yhteyksille. Löytyykö tarve henkilöliikenteestä vai tavarapuolelta, painottaa Havuaho.

  • Slider image
  • Slider image

Haminan nuorisovaltuuston viestin yrittäjäseminaariin toivat nuorisovaltuutetut Ellinoora Nordström ja Joona Kontinen, oikealla seminaarin puheenjohtaja Hannu Lehtinen.

Yrittäjäseminaarin yhteydessä palkitut yrittäjät Sami Mankinen, Mikko Husu, Ensio Pousi ja Jari-Pekka Paronen.

  • Slider image
  • Slider image