Seppo Riiheläinen seurailee Kaakonkulman kehittymistä Kannusjärvellä sijaitsevalta kotipihaltaan.

Haminalainen veteraanipoliitikko, nyt ensimmäistä valtuustokautta kotikatsomosta kuntapolitiikkaa seuraava Seppo Riiheläinen patistaa kolmikkoa uudelleen kuntaliitosta pohtimaan.

– 10 vuotta sitten hanke kariutui päättäjien epäluottamukseen. Miehikkälä linnoittautui erilleen tykkänään ja Virolahdella arvailtiin Haminan vain haikailevan Vaalimaata. Kun trollit vielä panivat huhukampanjaan vauhtia, Virolahtikin käänsi selkänsä, muistelee Riiheläinen.

– Virolahden hurjiin huhuihin kuului mm. se, että kuntaliitoksen tapahduttua Klamilan koulu suljetaan ja oppilaat kyyditään Vilniemelle.

Seppo Riiheläinen, 76, valittiin ensimmäisen kerran Haminan kaupunginvaltuustoon 1968, mutta jo sitäkin ennen hän oli toimittajana hyvin perillä kuntapolitiikan koukeroista. Vuoden 2017 kuntavaaleissa Riiheläinen ei ollut enää ehdolla.

Vuonna 2002 Riiheläinen nosti kaupunkilehti Poijussa esiin Haminan sataman ongelmat. Kaupungin ahtausliike HMT kynti syvällä ja sataman riitaisuus kuului kauas. Vuonna 2011 syntyi vihdoin Kotkan ja Haminan satamafuusio ja nyt Hamina omistaa maan suurimmasta kauppasatamasta 40 %.

– Nyt on oikea aika aloittaa uusi kansalaiskeskustelu kuntaliitoksesta. Poliitikkojen ja virkamiesten aika tulee myöhemmin, sanoo Riiheläinen.

– Kuntakolmikon taloudellinen tila on vakaa, mutta suuret uhkakuvat väijyvät Kymsoten mukana. Uhka tulee tällä kerralla lännestä. Venäjä on nähtävä tulevaisuuden voimavarana, siihen vain on luotettava ja uskottava.

Riiheläisen mukaan puolueet ovat kuntapolitiikassa rajoittava tekijä. Riiheläinen uskoo, että päättäjillä on aito tahto pyrkiä kaikkien kuntalaisten parempaan huomiseen ilman puolueiden ohjaustakin. Asioista kyllä pystytään sopimaan ilman puolueitakin, kun niistä puhutaan avoimesti.

– Maantiede on muuttunut Kaakonkulmalla, kun E18-valtatie on saatu valmiiksi. Matka Haminasta Miehikkälään ja Virojoelle on typistynyt reiluun 20 minuuttiin. Hamina – Kotkan seutu on yhä enemmän yhtä ja samaa talousaluetta. Tulevaisuudessa asukkaiden identiteetit ja sidonnaisuudet syntymä- ja asuinkuntaan hämärtyvät edelleen.

Yksi Kaakonkulman ongelmista on oman kansanedustajan puuttuminen. Viimeisin alueen kansanedustaja oli Seppo Lahtela (kok), joka putosi eduskunnasta kevään 2007 vaaleissa saamastaan yli 4 300 äänestä huolimatta.

– Senjälkeen kukaan Kaakonkulman ehdokas ei ole ollut lähelläkään valintaa. Isommasta kuntapohjasta mahdollisuudet kansanedustajaksikin olisivat paremmat, mutta se edellyttäisi yksituumaisuutta jo ehdokasasettelussa, arvioi Riiheläinen.