Ennustajan rooli ei ole helppo näinä aikoina, sillä maailmanmeno on muuttunut yhä arvaamattomammaksi. Väärään osumisen riskistä huolimatta päätin kirjata muutaman arvauksen tulevasta. Ainakin on sitten vuoden lopussa asioita, joille voitte nauraa, kun meni pieleen.

Kansainvälinen tilanne ei näytä rauhoittuvan. Yksi häärääjistä on USA:n presidentti Donald Trump. Hänen käyttäytymistään taivastellaan niin kotimaassaan kuin maailmallakin. Senaatin republikaanienemmistön tuella Trump saa kuitenkin jatkaa ja tullee valituksi vuoden päästä uudelleen. Trump on puolueensa tunnuksen mukaisesti todellinen norsu posliinikaupassa. Trump esiintyi toimikautensa alussa muurin rakentajana Meksikon rajalle. Nyt hänen ongelmakseen on tullut Iran ja koko Lähi-Itä.

Putinillakin on ongelmia kotimaassaan. Kansalaisten tyytymättömyys on kasvanut. Annetut lupaukset paremmasta ajasta eivät näytä toteutuvan. Venäjällä valtiojohdon kannatusongelmat on usein hoidettu sotaretkillä. Vuonna 2008 Putin hyökkäsi Georgiaan. Kuusi vuotta myöhemmin hän valtasi Ukrainalta Krimin. Nyt on taas kuusi vuotta kulunut. Onko nyt Valko-Venäjän vuoro?

Kiinan Xi esiintyy kansainvälisessä mediassa hymyilevänä valtionjohtajana. Todellisuus on toinen. Xi on rajoittanut kiinalaisten kansalaisvapauksia rajulla otteella. Nyt tästä saavat tuta myös hongkongilaiset, jotka ovatkin länsimaiseen elämänmenoon tottuneina nousseet barrikadeille vastustamaan Xin pyrkimyksiä. Taiwanistakin on kehittymässä Xille iso ongelma itsenäisyyspuolueen suuren vaalivoiton johdosta. Kiinan johto ei ole epäillyt käyttää voimakeinoja kansannousujen tukahduttamiseksi. Saako Tiananmenin tragedia tänä vuonna jatkoa?

Kansainvälisessä politiikassa Xin aseina ovat olleet raha ja kybervaikuttaminen. Viimeisen neljän vuoden aikana Kiina on investoinut ulkomaisiin kohteisiin runsaat 100 miljardia dollaria joka vuosi. Se on ottanut haltuunsa tärkeitä satamia, kuten Piraeus Kreikassa, sekä vallannut merkittävien kansainvälisten yritysten nurkkia. Kiinan kybervaikuttamisen armeija hakee vertaistaan. Kiinalainen imperialismi jatkaa leviämistään, kun kenestäkään ei ole estäjäksi.

Entä Suomi? En oikein usko, että Sanna Marinin hallituksesta tulee pitkäikäinen. Asiantuntijoiden mukaan Rinteen johdolla kirjoitetun hallitusohjelman rahoitus lepää tukevasti hiekalla. Rahoituksen edellyttämä 75 % työllisyysaste vuonna 2023 vaikuttaa jo nyt utopistiselta. Rahoitusvaje on hoidettava leikkauksilla tai valtionvelkaa kasvattamalla. Ennustan, että kannatusongelmissa kierivän keskustapuolueen selkäranka katkeaa jo kuluvan vuoden aikana ja puolue lähtee hallituksesta. Siinä rytäkässä saattaa myös Kulmuni vaihtua suosittuun Annika Saarikkoon.

Haminan seudun riskinä on se, että aika menee sisäiseen kisailuun, kun katse pitäisi suunnata koko toimintaympäristöön. Virolahden, Miehikkälän, Haminan ja jopa Kotkan muodostamasta kokonaisuudesta tulisi elinkeinorakenteeltaan tasapainoinen. Se tarjoaisi leveämmät hartiat palvelujen järjestämiselle, muodostaisi aidon vastapainon Kouvolan ylivallalle maakunnassa ja sillä olisi myös vahvempi ääni valtakunnallisiin ratkaisuihin vaikutettaessa. Julkisen hallinnon piirissä muhii isoja muutoksia. Niitä kannattaisi ennakoida ja laittaa koko seutukunta sellaiseen asentoon, joka ottaisi muutoksista kaiken hyödyn irti yritysten ja kuntalaisten hyväksi. Tämä on ehkä kuitenkin vain toive, ei ennustus.

Kalevi Suortti

Kirjoittaja asuu Espoossa, mutta on kotoisin Vehkalahdelta.