Hannu Kiristä tuli harmaatukkainen 47-vuotiaana hiihdon SM-kisojen valtaisan urakan jälkeen.

– Uuperissa ovat lumitykit valmiina. Kun rinteet on saatu kuntoon, lumitykit seisovat toimettomina. Tykit voisi kuitenkin valjastaa jo seuraavan talven lumentekoon. Näin tehdään muissakin hiihtokeskuksissa, sanoo Kiri viitaten esimerkiksi Valkealaan. Vuokatissa tehdään joka kevät 30 000 m3 lunta säilöön seuraavan talven tarpeisiin.

– Varastoitu tykkilumi auttaisi samalla rinneyrittäjää, sillä laskettelukauden aloittaminen on poikkeuksetta painiskelua lumiongelmien kanssa. Kun lunta varastoidaan tarpeeksi, sitä riittää sekä rinteisiin että ladulle, sanoo Kiri, joka esitti tämän ajatuksen ensimmäisen kerran jo kymmenisen vuotta sitten.

Hannu Kiri on innokas hiihtomies, joka on ennekin voittanut lumiongelmat. Hän toimi talvella 1993 Ruissalossa pidettyjen SM-hiihtojen ratamestarina.

– Talvi oli silloinkin vähintään yhtä kehno kuin nytkin. Tammikuun lopun SM-hiihtojen pitämiseen ohjelman mukaisina eivät monet uskoneet, mutta Vehkalahden Veikkojen kaarti uskoi, muistelee Kiri.

SM-laduille lumi piti kerätä talteen Pohjois-Vehkalahdelta Pyhällön, Turkian, Onkamaan, Ihamaan ja Kannusjärven sänkipelloilta.

– Lumen kuljettamisen Ruissalon hoiti kolme liikennöitsijää löpöpalkalla. Lunta laduille haalittiin peräti 10 000 m3. Traktoripeleillä lunta meille toivat myös Reitkallin ja Neuvottoman isännät.

Asialla olivat ainakin Jussi Metsäsen, Ilpo Toikan, Hannu Näkin ja Timo Kankaan kalustot.

– Lumi kipattiin Salmenkylän TB:n pihalle, josta porukkamme sitten levitti lumen reiteille. 7,5 kilometrin kilpalatua kiittelivät niin hiihtäjät kuin Hiihtoliiton johtokin. Paksuutta saatiin liki puoli metriä kautta reitin.

Taloudellisesti kisaurakka ei mennyt nappiin lumettamiskustannusten vuoksi.

– Hiihtoliiton 230 000 markan lupamaksua yritimme tinkiä jälkikäteen vielä alaspäin, muttemme onnistuneet. Liitto otti omansa.

Hannu Kiri itse joutui maksamaan SM-kisaurakasta kovan veron.

– Vedin itseni aivan loppuun. Jos burn out olisi terminä jo ollut käytössä, minulla se oli todella lähellä.

– Kolmen viikon aikana en montaa tuntia nukkunut. Urakan seurauksena ruskea tukkani harmaantui ja siitä lähtien olen ollut harmaapäinen.

Uuperi ei tyrmää ensilumen latua

Uuperinrinteiden isäntä Anssi Räsänen pitää ensilumen ladun tekemistä Uuperin maisemiin mahdollisena. Haasteita kuitenkin riittää.

– 40 000 m3 varastoitua tykkilunta riittäisi kahden rinteen ohella myös hiihtoladulle. Ilman pääomia ei lumen puskeminen kuitenkaan toimi, sillä velaksi lunta emme lähde tekemään, sanoo Räsänen.

Uuperissa on valmiina paikka lumen varastoinnille Mustan rinteen juurella. Lumenteko vaatii kuitenkin myös tekijänsä, sillä Uuperin oma väki on laskettelukauden alettua kiinni omissa töissään.

Varastoitu lumi on kuitenkin aina riskisijoitus, sen sai huomata Anjalan hiihtoväki.

– Anjalan tykkilumilatu suli pois, niin armottomia nämä ilmat ovat olleet talviurheilulle, tuumaa Räsänen.

Räsänen sanoo, että Uuperin ensilumen ladun pitää olla maksullinen, jollei rahaa kustannuksiin löydy muualta.

– Olen avoin keskustelemaan ensilumen ladun tuomisesta Uuperiin. Pääintressimme on kuitenkin rinteillä.Ensimmäiset rinteet saamme auki viikonlopuksi, sanoo Räsänen.

  • Slider image
  • Slider image

Uuperinrinteiden laskettelusesonki alkaa viikonloppuna. Maanantai-illasta lähtien lunta on rinteille tehty viiden lumitykin voimin.

  • Slider image
  • Slider image