Linnoitusseminaarin osallistujista yhteiskuvassa muutosjohtaja Simo Kaksonen (vas.), museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden osastonjohtaja Mikko Härö, Tuija Lind Suomenlinnan hoitokunnasta, maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar ja tapahtumatuotantopäällikkö, museonjohtaja Paula Kouki.

– Hankkeen tarkoituksena on vaalia historiaa ja lisätä linnoituksen näkyvyyttä osana kaupunkikuvaa ja ulospäin esimerkiksi matkailukohteena. Sitä kautta kaupunkiin voisi syntyä myös uutta työllisyyttä, kertoo kaupungin tapahtumatuotantopäällikkö Paula Kouki.

Useassa puheenvuorossa tuli esille sama dilemma: linnoituksen kaltaisten kulttuuriperintökohteiden rahoitus ja perinnön säilymiseen tähtäävä kokonaisohjaus. Aiemmin museoviraston hallinnassa ollut kulttuurihistoriallisesti arvokas valtion kiinteistövarallisuus siirrettiin v. 2014 valtion uuden kiinteistö­strategian myötä Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallituksen luontopalveluille. Museovirastolla jäi asiantuntijaviranomaisen rooli mutta ei resursseja esim. restaurointitöiden tekoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksen seminaariin tuonut kulttuuriministeri Hanna Kosonen kannustikin selvittämään esim. eurooppalaisia rahoitusmalleja ja tiivistämään yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kokemuksia muualta kuultiin Lappeenrannan linnoitusalueen kehittämisestä sekä Suomenlinnan liittymisestä osaksi eurooppalaista linnoitusverkostoa.

– Osallistuimme viime syksynä ensimmäistä kertaa verkoston eurooppalaiseen linnoituspäivään. Järjestimme kaksi opastettua kierrosta linnoitusalueelle. Niin pienestäkin voi lähteä liikkeelle, kertoi Tuija Lind Suomenlinnan hoitokunnasta.

– Linnoituspäivä antaa näkyvyyttä, avaa linnoitusten suljettuja ovia ja auttaa oivaltamaan niiden  merkitystä historiassamme.

Seminaarissa ideoitiin suomalaisten linnoitusten näkyvyyden lisäämiseksi myös teemakarttaa, jossa esiteltäisiin suomalaiset linnat, linnoitukset ja esim. sotahistorialliset museot.

Seminaaripäivän lopuksi puheenvuoron saivat Haminan Linnoituksen Wanhat Talot ry:n sihteeri Seepo Serola ja Haminan Yrittäjien puheenjohtaja Nina Nylund.

Serola kertoi, millaista on elää asukkaan arkea monumentin sisällä, pitää huolta kodista, joka on suojelukohde.

– Rakennussuojelu ja arvonlisäverotus eivät ole linjassa keskenään: jos asuu suojellussa rakennuksessa, jota on sitoutunut pitämään kunnossa jälkipolvien kulttuuriperinnöksi, onko asukas silloin arvonlisäveron maksamiseen velvoitettu loppukäyttäjä? Suojelun tavoitteen mukaisesti ei ole, arvioi Serola.

– Jos rakennusten suojelua haluttaisiin kannustaa, tulisi tutkia arvonlisäveron takaisinmaksua rakennusten ylläpidon ja korjausten kustannuksista.

Yrittäjien puheenjohtaja Nylund totesi, että viimeisimmät Tattoot ovat selkeästi lisänneet vähittäiskaupan myyntiä.

– Kivijalkakauppiaat hyötyvät asiakasvirroista, jos vain sattuvat Tattoon yleisövirran varrelle. Tapahtumia pitäisi saada levitettyä laajemmin Bastioni-Raatihuoneentori-Kauppatori-Tervasaari –alueelle, korosti Nylund.

  • Slider image

Kulttuuriministeri Hanna Kososelle ovat linnoituksen lisäksi erityisesti Hamina-Vehkalahden metsät tulleet tutuiksi, hiihtosuunnistuksen moninkertainen mitalisti niin nuorten kuin aikuisten sarjoissa on osallistunut usein suunnistuskilpailuihin Kymenlaaksossa.

  • Slider image