Itäisen rantaradan lisäarvo on, että se muodostaa Suomen suurimpien satamien vyöhykkeen Helsingistä Haminaan. (Kuva: WSP:n Itäinen rantarata -tutkimus)

Selvityksen Itäisestä rantaradasta on laatinut WSP Finland Oy Kotkan, Loviisan, Haminan, Pyhtään ja Virolahden toimeksiannosta. Ratahankkeet ovat mahdollisesti jo tällä viikolla esillä liikenne- ja viestintäministeriössä, jonka vuoksi itäisen rantaradan selvitys haluttiin selvittää oitis selvityksen valmistuttua.

Selvityksen mukaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita liikenteen suhteen ei myöskään tavoiteta, ellei raideliikenne lisäänny merkittävästi. Sen takia ratainvestointien pitäisi keskittyä linjauksiin, jotka lisäävät sekä henkilö- että tavaraliikennettä raiteilla.

Rautateiden toimivuuden näkökulmasta on tärkeää, että on käytettävissä vaihtoehtoisia reittejä ilman kohtuuttoman pitkiä kiertomatkoja.

– Kouvolan ja itärajan välinen rataosuus muodostaa erittäin riskialttiin pullonkaulan rautatieliikenteelle. Väli on Suomen kuormitetuin tavaraliikenteen rataosuus. Itäinen rantarata tukee jo olemassaolevaa rataverkostoa, vahvistaa sen toimintavarmuutta ja lisää kapasiteettia, jolloin idän suuntaan pystytään lisäämään niin henkilö- kuin tavaraliikennettä, professori Jorma Mäntynen WSP:ltä toteaa.

Professori Mäntynen katsoo, että uusi itäinen reitti rannikon kautta avaa myös Venäjän Allegro-liikenteelle uuden mahdollisuuden liikennöidä Kotkan kautta suoraan pääkaupunkiseudulle.

– Samalla kapasiteettia vapautuisi läntisen Suomen elinkeinoelämän suuresti toivomalle reitille eli Tampereelta Pietariin kulkevalle Allegro-junalle. Länsi-Suomen Allegro käyttäisi perinteistä reittiä itärajalta Kouvolaan ja Lahteen saakka ja jatkaisi siitä Riihimäen kautta Tampereelle. Näin saataisiin Allegro-liikenteen piiriin uusia kaupunkeja ja maakuntia.

– Itäinen rantarata tuo kaikista esitetyistä itäisistä ratalinjauksia ainoana lisäarvoa koko Suomen rataverkolle, niin tavara- kuin henkilöliikenteen osalta. Saisimme sen myötä lisää tavaraa raiteille ja kytkettyä uuden alueen rataverkkoon, joka hyödyttää henkilöliikennettäkin aina Joensuuhun ja Kuopioon asti, huomauttaa Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm.

Pääkaupunkiseudun suuret työmarkkinat lännen suunnassa ja Lappeenrannan korkean teknologian osaamiskeskittymä idän suunnassa ovat omiaan vauhdittamaan työvoiman liikkuvuutta itäisellä rantaradalla molempiin suuntiin. Venäjän läheisyys muodostaa alueelle erittäin tärkeän kasvupotentiaalin, jonka realisoitumista itäinen rantarata tukee.

– Selvitystä tehdessä kävi selkeästi ilmi, että kaikissa Itä-Suomen kunnissa on tarvetta monipuoliselle työvoimalle, jota ei välttämättä tällä hetkellä kunnista löydy. Saavutettavuuden merkittävä parantuminen avaa uudenlaiset mahdollisuudet työvoiman liikkuvuudelle, nykyisten yritysten kasvulle ja uusien yritysten sijoittumiselle alueelle, huomauttaa Mäntynen.

”Rantarata yhdistäisi työssäkäyntialueet”

Etelä-Kymenlaakson kuntien tilaama itäisen rantaradan selvitys peilaa monella tasolla tarpeita, joiden täyttämiseen rataa suunnitellaan. Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen näkee ratayhteyden ennenmuuta henkilöliikenteen kantilta.

– Rantaradan henkilöliikenne hyödyntäisi suoraan kaikkia Etelä-Kymenlaakson kuntia. Samalla se veisi koko Kymenlaaksoa lähemmäs pääkaupunkiseudun työmarkkinoita ja yhdistäisi työssäkäyntialueet, arvioi Muhonen.

– Paljosta jäämme paitsi, jollei rantarata toteudu.

Hallitus linjaa eri ratahankkeet huhtikuun aikana. Rantarataa on lobattu ja valmisteltu ahkerasti eri suuntiin ja ainakin Muhosen odotukset ovat korkealla.

– Päätös rantaradan linjauksesta on meille kaikille tärkeä, silloin se olisi mahdollista joskus toteuttaa. Kun päätös tulee, on käynnistettävä hankeyhtiön perustaminen, sanoo Muhonen.

Muhonen muistuttaa, että rantarata linjauksena ei olisi pois miltään muulta ratahankkeelta, sillä liikennemäärät kasvavat kaikkialla.

– Kouvolan huoli liikenteen vähenemisestä on aiheeton.

Edesmennyt kansanedustaja Pentti Tiusasen aloitteesta perustettiin Kotkassa 1993 erityinen Rantarata-toimikunta, joka järjesti vuosittain asiantuntijatapahtumia pohtimaan raideliikenteen kehittämistä.

– Tiusanen oli aikaansa edellä, asia ehkä politisoitui tarpeettomasti hänen kauttaan. Ilmastokysymysten vahva nousu on nyt asettanut raideliikenteen aivan uuteen asemaan.

  • Slider image

Ministeri Skinnarin Moskovan matkalla tammikuussa 2020 oli esillä Pitarin ja Moskovan välille rakennettava suurnopeusjuna. Toteutuessaan se tuo Moskovasta matkustajia nopeasti Pietariin. Se lisää Suomen ja Venäjän välisen Allegro-liikenteen potentiaalia merkittävästi.
Itäinen rantarata tarjoaa hyvän reitin nykyisen Allegro-reitin lisäksi pääkaupunkiseudulle. (Kuva: WSP:n Itäinen rantarata -tutkimus)

  • Slider image