Koronaviruksen luoma poikkeustila on vaikuttanut meidän jokaisen elämään varmasti jollakin tavalla. Minulle se on luonut epävarmuutta lähitulevaisuuden opiskelun suhteen. Sen lisäksi kukaan ei tiedä minkälaisilla papereilla todistusvalinnan kautta pääsee opiskelemaan korkeakouluihin. Varsinkin kun suoriutuminen ylioppilaskokeissa heikentyi koronan aiheuttaman aikaistamisen takia.

En väitä, että reaaliaineiden kokeiden siirtyminen edelliselle viikolle olisi ollut täysin kamala asia, sillä mieluummin ne tekee aikaisemmin kuin jättää lähes koko ikäluokan valmistumatta. Joidenkin mielestä aikaisemmin kirjoittavien paniikki oli aivan turhaa, sillä ei viikon lukemisella pitäisi olla merkitystä, jos on kunnolla lukenut.

Olen itse kuitenkin aivan eri mieltä. Olin lukenut tasaisesti koko alkuvuoden, ja ajoittanut viimeiset lukemiset viimeisille päiville ennen koetta, jotta asiat olisivat tuoreemmin muistissani. Kun lukuajasta otettiin viikko pois, jouduin priorisoimaan, mitä kertaan.

Minun piti kerrata koko viikonloppu matematiikkaa aina keskiviikkoon asti, jonka jälkeen vasta olisin aloittanut yhteiskuntaopin. Sen sijaan jouduin lukemaan kolme yhteiskuntaopin kirjaa kolmessa päivässä jättäen matematiikan kertaamisen viimeiseen iltaan, mikä valitettavasti näkyi osaamisessani.

Tiedän, etten ole ainoa kenellä meni lukusuunnitelmat pipariksi, mutta silti se harmittaa varsinkin, jos korkeakoulujen pääsykokeet jouduttaisiin perumaan koronan takia. Kaikki siis jouduttaisiin valitsemaan jatko-opiskelupaikkoihin todistusvalinnalla, joka olisi todella epäreilua heille, jotka valmistuvat keskinkertaisin arvosanoin lukiosta.

Jos kuitenkin pääsykokeet pidetään, miten toiselle puolelle Suomea pääsee julkisen liikenteen ollessa karsittuna minimiin? Autolla, mutta kaikilla ei ole sitä vaihtoehtoa, joka taas pistää monet korkeakouluihin hakevat epätasa-arvoiseen asemaan.

Entä ne Uudellamaalla asuvat, jotka haluaisivat hakea muualle opiskelemaan, miten he pääsevät pääsykokeisiin? Aika näyttää sen, miten tästä selviää ja onneksi seuraavana vuonna voi hakea aina uudelleen, siis jos on yhä hengissä. Jos kuitenkin minulle tästä kaikesta huolimatta napsahtaa opiskelupaikka, olen iloinen.

Mimi Korjus

Kirjoittaja on haminalainen lukio-opiskelija