Kaiteen asennuksesta vastasi työpari Vesa Suoknuuti – Jukka Hämäläinen (oik.).

– Kun kaupungin varikolla pätkä kaidetta oli, kiertoliittymässä kaide säilyttää omalta osaltaan Haminan historiaa, sanoo Kaiteen asentamisesta vastannut Jukka Hämäläinen.

Idea Tervasillan kaiteen säilyttämisestä oli juuri Hämäläisen:

– Arvelin, että kaiteelle kyllä löytyy sopiva sijoituspaikka ja löytyikin. Tervasillan purkuvaiheessa pala sillankaidetta läksi myös Keski-Suomeen Markku Pönkä­selle, joka oli niittipoikana töissä siltaa rakentamassa vuosina 1947 – 1948.

Pätkän Tervasillan kaidetta Keski-Suomeen välitti kotkalainen Kari Rousku:

– Pönkänen oli intohimoinen keräilijä ja autoharrastaja, jolla oli vanhaan navettaan varastoituna valtavasti tavaraa, vanhaa sekä uutta. Pönkäselle tärkeää oli se, että hän saa pätkän kaidetta, joka on nimenomaan tehty niittaamalla, muisteli Rousku.

Lidlin kiertoliittymän ruosteinen kaide kertoo ohikulkijalle omaa historiaansa. Tieyhteys Pitäjänsaarelta Haminan kaupunkiin saatiin vasta 1949, siihen saakka pitäjänsaarelaiset kulkivat kaupunkiin veneillään tai talvella jäitä myöten.

Tervasilta jäi huonokuntoisena tarpeettomaksi uuden sillan valmistuttua. Kaupunki päätti sillan purkamisesta ja lopulta silta läksi proomun kyydissä romuttajalle.