Black Lives Matter -liike, suomeksi Mustien hengillä on väliä, on väkivallaton liike, joka on noussut medioissa pinnalle toukokuisen George Floydin murhan jälkeen. Murhan jälkeen sadat tuhannet yhdysvaltalaiset protestoivat poliisiväkivaltaa ja rasismia mielenosoituksilla sekä nettikirjoituksilla.

Murha nosti globaalisti esiin vieläkin olemassaolevan ongelman, epätasa-arvon eriväristen ihmisten välillä.

Rauhallisten mielenosoitusten lomassa on tapahtunut myös mellakointia, väkivaltaa ja muun muassa rakennusten turmelemista. Nämä eivät kuitenkaan ole niitä keinoja, joilla suurin osa protestoi vaan äärilaitaa, joka valitettavasti on esillä enemmän. On surullista, että tasa-arvon kannalla olevat rauhalliset protestoijat yhdistetään siihen pieneen joukkoon, joka protestoi tuhoamalla.

Mielestäni tämä tuhoaminen on haitallista tietenkin omaisuuden kannalta, mutta myös siltä kannalta, että se voi lisätä vihaa mustia kohtaan, vaikka protestien yhteydessä rakennuksen ikkunan rikkoja olisikin ollut valkoinen.

Mellakat myös heikentävät vaatimuksia oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Joitakin ihmisiä on ottanut väkivaltaisuuksien ohella aivoon koko Black Lives Matter -liike, sillä eikö kaikkien hengillä ole väliä? Tietenkin on, eikä ole väitetty etteikö muka olisi, mutta nyt keskitytään olemassa olevaan ongelmaan. Se olisi vähän kuin palokunnan sammuttaessa palavaa taloa ohikulkijat närkästyneenä kyselisivät, miksi heidän taloaan ei olla kastelemassa? Heidän talonsa ei ole tulessa, heillä on etuoikeutettu asema maailmassa.

Mutta eihän meillä täällä Suomessa ole rasismia, miksi tämän liikkeen pitää tulla tänne? Itseasiassa Suomi on Euroopan Unionin rasistisin maa, sen Being Black in the EU -tutkimus osoittaa. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 63% kertoi kokeneensa rasismia, joten Black Lives Matter -liike on todellakin tarpeellinen täällä Suomessakin.

Onneksi tilanne ei ole kuitenkaan yhtä paha kuin Yhdysvalloissa. Pienikin rasistinen teko on rasismia, esimerkiksi n-sanan käyttö. Omaa rasistisuutta voikin vähentää esimerkiksi lopettamalla tuon kyseisen sanan käytön. Sitä on ennen pidetty sopivana sanana, mutta niin on asbestiakin pidetty hyvänä eristeenä, ja senkin käytöstä on opittu pois.

Kaikkein parasta olisi kuitenkin, jos lopettaisi rasistisen käytöksen kokonaan, ja olisi aktiivisesti antirasisti, sillä kukaan ei pidä hiljaisista hyväksijöistä.

Mimi Korjus

Kirjoittaja on haminalainen opiskelija.