Korttirinkejä kokoontui 20- ja 30-luvulla usesasti sunnuntaisin pelaamaan. Kuvassa: Viljo Yrjönen, Väinö Yrjönen, Veikko Timperi, Lauri Parkko ja Sulo Yrjönen. (Kuva: Armas Uusnäkki)

Kirjan perusmateriaalina ovat Jaakko Kujalan ja Armas Uusnäkin valokuvat, jotka Suurnäkki on digitoinut kuva kuvalta. Kuvia kirjaan ovat tarjonneet myös kyläläiset.

– Helsinkiläinen Karin Eriksson osti muutama vuosi sitten Kannusjärveltä Kujalan talon kesäasunnokseen. Eriksson löysi ullakolta laatikoihin pakattuna talossa asuneiden valokuvaajien Jaakko Kujalan ja Armas Uusnäkin filmiarkiston, joka käsitti 1 200 lasinegatiivia, kertoi Suurnäkki esitellessään kylän edustajille kirjahankkeen nykyvaiheita.

Lasinegatiivit Eriksson vei Hannu Tykälle, joka puolestaan esitteli aarteensa valokuvauksen harrastajalle Suurnäkille.

– Kolme vuotta sitten järjestettiin kuvista koottu näyttely, joka sai suuren suosion. Siitä kumpusi ajatus kyläkirjan tekemisestä.

Jo kirjan sisällysluettelo kertoo materiaalin laajuudesta. Kirjassa kylien kantatiloja käydään läpi nimineen, samoin ammatinharjoittajia ja liikeyrityksiä. Kannusjärvi – Kitulan alueella on asunut lukuisia kunnan ja maakunnan elämään vaikuttaneita henkilöitä.

– Kannusjärveläinen Paavo Tuomaanpoika Muuri lienee Kymenlaakson vanhin valtiopäivämies. Hän edusti Kymenkartanon lääniä vuoden 1617 valtiopäivillä. Haminan Sanomien toimittaja Erland Haapaniemi joutui 1915 vaikeuksiin kirjoittamansa artikkelin takia. Venäjän kenraalikuvernööri Seyn määräsi lehden lakkautettavaksi ja Haapaniemi karkoitettiin Siperiaan, jossa hän oli lähes pari vuotta.

– Kaikkiin kuviin en ole valitettavasti löytänyt tarinaa, joka avaisi kuviin liittyvien henkilöiden nimet. Kyläläiset ovat auttaneet kirjanteossa kiitettävällä tavalla. Tukea olen saanut esimerkiksi Kannusjärven koulusta, jonka oppilaan piirustusta olen suunnitellut kirjan takakanteen.

Suurnäkki sanoo, että hyvän kyläkirjan täytyy perustua kuviin, joita kirjaan on tarjolla yli 100 vuoden takaa.

Kirjahankkeen rahoitus on avoinna.

– Toistaiseksi olen saanut myönteisen päätöksen vain UPM 100 -säätiöltä. Avustusten määrä ratkaisee aikanaan kirjan myyntihinnan, sillä kirjan tekokustannukset ja kuvamateriaalin käsittelykustannukset lähentelevät 20 000 euron rajaa, paljasti Suurnäkki.

– Kirjan taittoon on alustavasti lupautunut Matti Karhima Kouvolasta. Taittotyön on tarkoitus olla valmis syyskuun loppuun mennessä. Painamisen vuoro on lokakuussa, arvioi Suurnäkki.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image

Kyläläisiä on kokoontunut vapunviettoon Siliä­vuorelle vuonna 1921. (Kuva: Armas Uusnäkki)

Kirjan nykyvaiheita esitelleessä tilaisuudessa Tykän tuulimyllyllä oli myös Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen (vas.), joka lahjoitti kylään valokuvasuurennoksen vuodelta 2003, jolloin Ruotsin kuningaspari ja Suomen presidentti vierailivat Haminan 350-vuotisjuhlallisuuksissa. Kuvasuurennoksen vastaanottivat Hannu Tykkä sekä Kannusjärvi – Kitulan metsästysyhdistyksen puheenjohtaja Ari Korjula.

Ilmo Suurnäkki esittelee Elämää kylissä -kyläkirjalle suunniteltua kansilehteä.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image