Jukka Ripatilta vesikasvuston koneellinen niitto sujuu nopeasti.

Parikymmentä vuotta sitten, kun Kotkan Popinniemessä asuvat Seija ja Lasse Salmivaara ostivat kesämökin Pyhältöjärveltä, ranta oli vesijättömaata ja miehen korkuinen pajukko ulottui rantasaunalle asti.

– Laiturin päässäkin oli vain pieni kuoppa, josta nostettiin vettä saunalle eikä mökiltä juuri järveä näkynyt, Seija Salmivaara kertoo.

Nyt näkymät ovat hienot ja sen eteen Salmivaarat ovat tehneet ison työn. He ovat viihtyneet hyvin Pyhällössä. Tänäkin vuonna ovat asustelleet kesäpaikalla tammikuusta asti.

Seija ja Lasse Salmivaara tiesivät jo mökin ostaessaan, että jokisuulla vesikasvit rehevöityvät nopeasti.

– Ranta on ruopattu vuonna 2002 ja talvella ajettiin jään päälle vielä hiekkaa ja sen jälkeen useana vuonna käsipelillä niitettiin. Ensin rannasta niin pitkälle kuin saappaanvarret ylettyivät ja sitten veneestä.

– Käsipelillä­ niittäminen­ on työlästä, mutta vielä suurempi työ on saada vesikasvit pois vedestä.

Viime viikolla Pyhältöjärven vesikasveja niitettiin koneella neljässä eri paikassa. Rantoja oli tarkoitus niittää jo viime vuoden elokuussa, mutta silloin vesi oli liian alhaalla.

Seija Salmivaara jäi nyt kuitenkin vähän harmittamaan etenkin naapurin puolesta se, että kaikkea sitä, mitä piti niittää, ei pystynyt niittämään, koska maa oli noussut niin lähelle pintaa.

– Se on suurimmaksi osaksi vesiosuuskunnan maata ja pieni kaistale kuuluu meille. Ruoppaaminen on ainoa vaihtoehto, mutta siihen tarvitaan ELY-keskuksen lupa. Olisipa joku, joka lähtisi tähän paperisotaan, Seija Salmivaara miettii.

Vesikasvien niitosta ja keruusta vastannut Koivuniemen Mehiläispesän yrittäjä Jukka Ripatti sanoo, että veden pinta on laskenut lukuisissa Suomen järvissä soiden ja metsien ojitusten takia.

Pyhällön kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Boris Fagerströmille järvi on tullut tutuksi jo 1950-luvun lopulta, kun hän vietti siellä kesiään vanhempiensa kanssa ja on myös asunut viimeiset neljä vuotta vakituisesti samassa talossa.

– Muistan, että olen sukeltanut joskus 1950-luvun lopulla uppotukkeja järvestä ja niistä rakennettiin laituri. Sotien jälkeen täällä vielä uitettiin tukkeja ja silloin Taipaleenjoki oli aika auki.

– Kun olin pikkupoika järven keskikohdassa veden syvyys oli vielä viisi metriä. Nyt se on vain puolet siitä.

– Aikanaan rannoilla oli paljon pientiloja ja vielä 60-luvulla eläinten laidunmaat ulottuivat usein rantaan saakka ja eläimet hoitivat silloin niittokoneen virkaa syömällä kasvistoa rannasta ja vedestä.

Pyhältöjärvi kuuluu Vehkajoen vesistöön.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image

Boris Fagerström (vas.) sekä Seija ja Lasse Salmivaara olivat kyselleet ranta-asukkaiden halukkuutta rantojensa niittoon ja Seija Salmivaara varasi jo Jukka Ripatin niittotöihin myös ensi kesäksi.

Niittokoneella saa kerättyä myös leikatut kasvustot rantaan.

Lumpeilla on isot juuret.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image