Tarhaoloissa mehiläisillä on suojaa ja ruokaa. Ne eivät selviä kovista pakkasista, joten mehiläiset selviytyvät harvoin vapaana Suomen luonnossa.

Farmi perustettiin vuonna 1997 Ripatin suvun entiselle lypsykarjatilalle, ja aluksi pesiä oli vain kolme. Ripatilla tai Seppälällä ei ollut aiempaa kokemusta mehiläistarhauksesta, mutta Seppälän käytyä Harjussa mehiläisenpitokurssin suunta oli selvä.

– Mehiläiset ovat erittäin kiinnostavia, älykkäitä ja ahkeria kotieläimiä. Ne ovat hyödyllisiä myös luonnolle, sillä mehiläinen on merkittävä pölyttäjä, Seppälä kuvailee.

Koivuniemen Mehiläispesä tuottaa 500–2 500 kiloa hunajaa vuodessa. Satoa pääsee yleensä keräämään heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin.

Suurin osa hunajasta myydään suoraan tilalta sekä paikallisilla markkinoilla. Hunajaa on myynnissä myös Haminan torilla Pakkalan leipävaunussa sekä ajoittain Haminan K-marketeissa ja Summan Disasilla.

Hunajan valmistaminen alkaa loppukeväästä voikukkien alkaessa kukkia. Voikukka on kesän ensimmäinen tärkeä mesi- ja siitepölykasvi. Kesän mittaan mehiläiset keräävät mettä erilaisista niitty-, metsä- ja viljelykasveista, kuten apilasta, horsmasta, metsämarjoista, syreenistä, rypsistä ja rapsista sekä pihlajasta.

Mehiläiset voivat lentää puolitoista kilometriä ruoanhakumatkoillaan.

– Pienikukkainen paatsama vaikuttaisi olevan yksi kestosuosikeista, ja niitä löytyy onneksi pihastamme paljon, Seppälä miettii.

Ripatti ja Seppälä ovat kylväneet ja istuttaneet pihapiiriinsä runsaasti erilaisia niitty- ja puutarhakasveja tarjotakseen ravintoa paitsi omille mehiläisilleen, myös muille pölyttäjille.

– Valitettavasti esimerkiksi pörröiset kimalaiset ovat selkeästi vähentyneet. Pyrimme pitämään pihan värikkäänä, jotta osaltamme auttaisimme hyönteisiä, Seppälä kertoo.

Ripatti ja Seppälä kannustavat istuttamaan monenkirjavia kukkivia kasveja omaankin pihaan, sillä parhaimmillaan se auttaa myös talon asukkaita houkuttelemalla hyönteisiä toisaalle esimerkiksi ruokapöydästä.

– Loppukesästä, kun pölyttäjiltä alkaa loppua ruoka maastosta, niille voi laittaa esimerkiksi marjoja ja hedelmiä omalle tarjoilupaikalle. Tämä kikka kuulemma pitää esimerkiksi ampiaiset melko hyvin poissa ihmisten eväistä, Seppälä hymyilee.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image

Raija Seppälä ja Jukka Ripatti lisäävät latomopesiin lisää kerroksia, kun pesässä oleva parvi kasvaa. Seppälän mukaan parvikoko on pienentynyt jonkin verran vuosien saatossa, ja syyksi hän epäilee kimalaisiakin vaivaavaa pölytyskasvien vähenemistä.

Mehiläiset ovat pesän ulkopuolella rauhallisia ja keskittyvät kukkiin.

Hunajan keruun jälkeen laatikoihin jää makeita jäämiä, jotka mehiläiset käyttävät hyödyksi tehdessään uutta hunajaa.

Makeat pesät houkuttelevat paikalle myös muita hyönteisiä, kuten kimalaisia.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image