1980-luvulla KTP:ssä pelannut Jukka Hanski (oik.) kertoi, että Arto Tolsan piti tulla KTP:n valmentajaksi kaudelle 1982. – Se ura taisi päättyä ravintola Karhunkoloon, sanoi Hanski, jonka vierellä kuvassa Jaakko Leisti ja Mauri Janatuinen.

Arto Tolsan syntymästä tuli reilu viikko sitten kuluneeksi 75 vuotta, Tolsa kuoli 30.3. 1989. Belgian Beerschotissa 10 vuoden ammattilaisuran pelannutta Tolsaa on pidetty Suomen menestyneimpänä jalkapalloilijana ennen Jari Litmasen ja Sami Hyypiän aikaa. Tolsa teki pelaamissaan 77 maaottelussa Suomelle yhdeksän maalia.

– Kiinnostuin Tolsasta pelaajana ja ihmisenä jo teinivuosinani. Koskaan en kuitenkaan ehtinyt nähdä Tolsaa pelaamassa, sanoi Muttilainen, 40, joka imi kaiken kotkalaisesta jalkapallosta hakeutumalla jo varhain KTP:n pelien järjestelytöihin.

– Sain ensimmäiset ajatukset Tolsaa ja hänen uraansa koskevan kirjan tekemisestä 2000-luvun alussa, mutta työn aloitin materiaalin keruulla vasta 2010. Muiden töiden ohessa kirjahankkeeni venyi ja venyi. Työ alkoi edistymään toden teolla vasta viime maaliskuussa, kun korona lopetti kaikki työtilaisuuteni urheilutoimittajana.

Kotkan torin tilaisuudessa kuten Muttilaisen kirjastakin tuli esiin myös Tolsan elämän ja uran rosoisia puolia. Pelikavereilla oli Tolsasta kuitenkin yksipuolisen selkeä käsitys:

– Hieno mies ja loistava ja kannustava joukkuetoveri, jonka elämä siten suistui sivuraiteelle, luonnehti Juha Vehviläinen, KTP:n laitahyökkääjä 1970 – 80 -luvun taitteesta.

Tolsan jalkapallouran alkutaipaleella häntä valmentanut Mauri Janatuinen kertoi ”pikkumetsän” harjoituksista:

– Neljä vuotta häntä valmensin pikkujunioreissa. Arto oli muita ikäisiään päätä pidempi mitoiltaan ja myös jalkapalloilijana, muisteli Janatuinen.

Kotkan jalkapalloilussa vuosikymmeniä vaikuttanut Jaakko Leisti kertoi Suomen cupin pelistä, jossa hänen joukkueensa Kyminlinnan Väkinäiset kohtasi 1 500 katsojan edessä urheilukeskuksessa KTP:n:

KTP voitti meidät 2–1, Arto Tolsa teki toinen, Peetsa Vanhanen toisen, kertoi Väkinäisten maalia 16-vuotiaana vahtinut Leisti.

Koripallomiehenä paremmin tunnettu Mika Arola joutui varamaalivahtina tosi töihin KTP:n kohdatessa Tampereella Tampellan Pallon:

– Joukkueemme veskari Kari Palola loukkaantui ja minut komennettiin maalille. Artolta sain kannustavat vinkit: nyrkkeile vaan pallot pois alueelta, me hoitelemme vaarallisimmat vastustajan kenttäpelaajat tehottomiksi, muisteli Arola.

Mikrofonin äärellä kävivät myös mm. Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö, entinen kansanedustaja Antero Kekkonen ja professori Kari Uusikylä, joka pelasi lukuisia nuorten maaotteluita Tolsan rinnalla.

– Tanskan voitimme kaudella 1961 3–2 mutta Ruotsi vastaan jäimme tasapeliin 3–3. Sundsvallilainen lehti kirjoitti, että Ruotsin pelasti vain taitavan Arto Tolsa loukkaantuminen ja poistuminen kentältä, kertoi Uusikylä, VPS:n kasvatti, jonka ura jatkui opiskeluvuosina sitten helsinkiläisseuroissa.

KTP:n pakkina 1960-luvun Suomen cupvoitoissa pelannut Esko Järvinen tutustui Tolsaan myös työelämässä, kun molemmat toimivat nosturinkäyttäjinä satamassa.

– Kun Arto sitten kesken kautta 1969 läksi Belgiaan ammattilaiseksi, ei tullut KTP:n johdosta menestyksen toivotuksia. Arto hypätessä Helsingin bussiin paikalla oli minun lisäkseni vain toinen pelaaja Paanasen Kalervo, kertoi Järvinen.

Kotkalaisten Arto Tolsa -päivä jatkui iltapäivän ottelussa, jossa KTP nujersi VPS:n maalein 2–0. Vanhat pelikaverit jatkoivat vielä omalla karonkallaan, jossa mukana olivat ainakin Jorma Hjelt, Vänni Eronen, Euse Suuronen, Pomo Eriksson, Arkko Alila, Pere Bergqvist, Oikki Ukkonen, Julle Vehviläinen, Ape Tissari, Heikki Immonen ja Kale Paananen.

  • Slider image
  • Slider image

Kimmo Muttilaisen ura toimittajana alkoi kotkalaisessa kaupunkilehti Poijussa vuonna 1997.

Kotkan torilla Arto Tolsa -kirjan julkistamistilaisuudessa oli paikalla kolmisensataa henkilöä. Juontajana toimi Jari Korkki.

  • Slider image
  • Slider image