Urheilukesä on ollut lajista riippumatta poikkeuksellinen niin Suomessa kuin koko maailmassa. Korona on sekoittanut oikeastaan kaiken. Arvokilpailuja on peruutettu tai siirretty tuonnemmaksi. Joukkuelajien sarjaohjelmia on rukattu ja otteluja on jouduttu järjestämään tyhjille katsomoille.

Nyt, kun koronan ensimmäinen aalto alkaa olla takana, rajoituksia on voitu pikku hiljaa purkaa. Kaikki on tapahtunut terveyden ehdoilla. Tartuntariskejä on pyritty minimoimaan muun muassa lohkottamalla katsomoalueita, rajaamalla katsojien määrää ja järjestämällä myyntipisteitä niin, että eri lohkoilla olevat katsojat eivät kohtaa toisiaan. Nostan kyllä hattua seurojen vastuuhenkilöille sekä lukuisille vapaaehtoisille, jotka ovat joutuneet venymään äärirajoille kaikille turvallisten urheilutapahtumien mahdollistamiseksi.

Korona on vaikuttanut tietenkin myös Haminan ylpeyden – oranssipaitojen – pelikauteen. Harmittavaa tämä on sikäli, että kuluvana kesänä HP:n joukkueet ovat menestyneet erinomaisesti laajalla rintamalla. Miehet taistelivat viimeiseen asti runkosarjan voitosta päätyen kakkossijalle.

Pääosin omista junioreista koostunut naisten joukkue taasen osoitti, että lähivuosina sen paikka on ehdottomasti Superissa. Ikäluokkansa Superissa vakuuttavaa jälkeä tekivät jo seuran B-junioritytöt. Lohkon neljäs sija hienojen suoritusten jälkeen on hatunnoston arvoinen teko. Tätä nuorempien sarjoissa menestyksen hunajaa ovat nauttineet niin pojat kuin tytötkin.

Mutta nyt on katse Ykköspesiksen nousukarsinnoissa. Hamina aloittaa kotiedulla vastustajanaan Alajärvi. Toisessa otteluparissa vastakkain ovat Oulu ja Kuopio. Kolmella otteluvoitolla ollaan todellisessa ratkaisun paikassa nousun kannalta.

Karsintaan yltäneet joukkueet ovat keskenään varsin tasamittaisia. HP voitti runkosarjassa molemmat Oulu-matsit ja Alajärven sekä Kuopion peleistä toisen. Tilastollisesti siis kaikki on nousun kannalta mahdollista.

Muihin joukkueisiin verrattuna Oranssipaidoilla on takataskussaan myös neljäs jokeri – tuhatlukuinen kotiyleisö. Potentiaalia olisi jopa pariin tuhanteen, mutta korona rajaa yleisömäärän Vallikentällä 950 henkilöön.

Nyt on jokaisen seutukuntalaisen vastuulla varmistaa, että tuohon yleisökattoon päästään jokaisessa karsintojen kotiottelussa. Hyväkin joukkue kaipaa kannustusta. Sitä kautta on saatavissa se viimeinen puristus niin pesänvälejä juostessa, kotipesään syöksyttäessä kuin ulkokentällä venymistä vaativissa tilanteissa.

Kannustuksen merkitys on erityisen tärkeää silloin, jos joudutaan alakynteen. Niitäkin hetkiä otteluissa on. Kannattaa myös muistaa, että sen enempää omien kuin vastustavan joukkueenkaan peliä tai pelaajien suorituksia ei pidä ilkkua. Vastustajissa se nostaa adrenaalin tasoa ja siten ehkä suorituskykyä. Omiin pelaajiin kohdistettuna se on taasen huonointa mahdollista kannustusta.

Ääntä Vallikentälle mahtuu, joten sinne vain joukolla viemään oranssipaidat taas parin vuoden tauon jälkeen korkeimmalle sarjatasolle. Hyvä, aktiivinen, runsaslukuinen ja asiantunteva kotiyleisö on myös erinomainen tavaramerkki seutukunnan pesäpallo- ja urheilukulttuurista.

Kalevi Suortti

Kirjoittaja asuu Espoossa, mutta on kotoisin Vehkalahdelta.