Tähtikadun ideoinut Lassi Ikäheimo, Hamina Tattoon taiteellinen johtaja, esitteli jokaisen Tähtikadulle tähtensä saaneet merkkihenkilön meriitit. Tässä vuorossa Tapio Korjuksen tähti. Kuvassa vas. lupaava runoilija, Helvi Hämäläisen tähden paljastanut Ellan Arpiainen, Marjatta Kajosmaa, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen, Tapio Korjus sekä veljekset Aki ja Kai Schadewitz.

Raatihuonetta kiertävään jalkakäytävään saivat nimensä ensimmäiset haminalaistähdet taiteilija Hugo Simberg, keihäänheittäjä Tapio Korjus, hiihtäjä Marjatta Kajosmaa, kirjailija Helvi Hämäläinen ja sotilas, Mannerheimristin ritari Einar Schadewitz.

Haminan ja Vehkalahden alueella syntyneet tai pitkään vaikuttaneet merkkihenkilöt saivat omat, ikuiset tähtensä Raatihuoneentorin sisäkehälle. Jokainen jalkakäytävän pintaan upotettava, Haminan tähtilinnoitusta kuvaava tähti kunnioittaa Haminan-Vehkalahden alueella vaikuttaneen henkilön elämäntyötä.

Rakuunasoittokunnan trumpettiryhmä toi juhlavuutta tilaisuuteen, jossa mukana itse tähdistä olivat Tapio Korjus ja Marjatta Kajosmaa. Hugo Simbergin omaisia edustivat Jan ja Alf Simberg ja paikalla olivat myös Schadewitzin pojat Aki ja Kai.

– Isämme kuuluminen tähän tähtikatraaseen oli yllätys. Tapio Korjusta osasin tähtikaartiin veikatakin, sanoi Aki Schadewitz.

Iltapäivän tilaisuus keräsi Raatihuoneentorin ympärille jonkin verran yleisöäkin. Marja ja Paavo Manninen luonnehtivat ideaa Tähtikadusta erinomaiseksi.

– Tähtikadulla kohtaavat menneiden vuosikymmenien Hamina – Vehkalahden merkkihenkilöt, joita on syytä kunnioittaa. Pikkukaupungiksi Haminassa tapahtuu paljon hienoja juttuja, arvioi Marja Manninen.

Seuraavan sadan vuoden aikana tähdistä on tavoitteena syntyä tasainen helminauha Raatihuoneen ympärille. Tähtikadun tähtiä lisätään tulleiden ehdotusten pohjalta vuoden tai kahden vuoden välein.

Nimiä oli tarjolla useampiinkin laattoihin

Valinnan vaikeus oli kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mielessä, kun hän seuloi Tähtikadulle ehdotettujen nimien listaa.  Ehdotuksia tuli kaikkiaan 143, joissa oli ehdotettu Tähtikadulle kaikkiaan 70 kansalaista.

– Valitun henkilön piti olla syntyperäinen haminalainen. Nimiä oli löydetty eri toimialoilta ja mukaan piti sopia historian henkilöiden ohella eläviäkin, kiteytti Muhonen valintojaan.

Idean Raatihuoneentoria kiertävästä Tähtikadusta esitti Hamina Tattoon Lassi Ikäheimo. Mallina voidaan pitää vaikka Hollywoodin vastaavaa katua Walk of Fame. Haminan etu on kuitenkin se, että paikkana kiertävä Raatihuoneentori on sattuvampi.

Muhonen lupaa Tähtikadulle lisääkin nimiä:

– Niitä saattaa tulla jatkossa yksittäin, mutta voi tulla useampiakin. Määrää on syytä miettiä, mutta monipuolisuus on tässä tärkeää.

Tähtikadun nimien valinta teetti Muhosen mukaan töitä:

– Valinnan vaikeutta oli, kun ehdotuksiakin tuli useita kymmeniä. Sivuun jäivät nyt merkkihenkilöt, joita on jo jollakin tavalla muistettu, kuten Pelle Miljoona, Varvara ja vaikkapa Kari Lindberg.

– Tähtikadusta voi hyvinkin tulla monivuotinen vetovoimakohde Haminalle Suurlipun lailla. Toteutuksena tämä on kuitenkin edullinen, arvioi Muhonen.

– Tähtikatu tukee mainiosti Hamina – Vehkalahden monipolvista historiaa. Täältä löytyy runsaasti henkilöitä, jotka tähtensä ovat ansainneet, sanoi Muhonen Tähtikadun avajaisissa.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image

Helvi Hämäläinen syntyi Haminassa kesäkuussa 1907 kuuluen 1900-luvun merkittävimpien suomalaiskirjailijoiden joukkoon. Hämäläiseltä julkaistiin hänen yli kuusi vuosikymmentä kestäneen kirjailijanuransa aikana kymmeniä proosa- ja runoteoksia. Kokoelmastaan Sukupolveni unta Hämäläinen sai vuonna 1987 Finlandia-palkinnon. Hämäläinen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla jo vuonna 1959.

Marjatta Kajosmaa on Suomen kuuluisimpia hiihtokuningattaria ja merkittävä esikuva tuhansille nuorille heidän elämässään. Marjatta Kajosmaa syntyi Vehkalahdella vuonna 1938 ja asuu edelleen Haminassa. Palkintokaapista löytyvät Sapporon ja Innsbruckin olympiamitalit vuosilta 1972 ja 1976 sekä MM-mitalit Tatralta vuodelta 1970. Kajosmaa on valittu vuoden naisurheilijaksi neljä kertaa perättäin vuosina 1969-1972.

Tapio Korjus, keihäänheiton olympiavoittaja Soulista vuodelta 1988 syntyi Vehkalahdella vuonna 1961. Hänen menestysuransa keskiössä ovat myös tehtävät keihäänheiton valmentajana, Suomen Urheiluliiton kehitysjohtajana, ja huippu-urheilun kehittäjä.

Hugo Simberg on Suomen kuvataiteen historian yksi suurimmista nimistä. Hän syntyi Haminassa 24. kesäkuuta 1873 ja vietti varhaiset vuotensa Pikkuympyräkadulla, Marian kirkon vieressä. Simberg toi Akseli Gallen-Kallelan ohella symbolismin suomalaiseen kuvataiteeseen.

Einar Schadewitz, legendan maineen saanut haminalainen sotilas, Mannerheimristin ritari no. 110, palveli sodan jälkeen kymmeniä vuosia ansiokkaasti Haminan varuskuntaa ja Haminan satamalaitosta. Schadewitz oli syntynyt Juvalla 1917. Hän kuoli Haminassa helmikuussa vuonna 1981.

  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image
  • Slider image