Uuden-Summan nuokkarilla on perjantaisin avointa, valvottua toimintaa. Viime perjantaina Kymenlaakson Kylät ry järjesti paikalle peikkopajan.

Haminan nuorisopalvelut ja Kymenlaakson Kylät ry olivat yhteistyökumppaneina nuorten halloween-tapahtumassa pyhäinpäivän aattona. Uuden-Summan nuokkarilla ja yhteisötalo Manskilla oli tavanomaisten ajanvietteiden lisäksi mahdollisuus kohdata omat peikkonsa.

– Meillä jokaisella on peikkomme, huolet ja murheet keikkumassa niskassa. Kohtaa peikkosi on Jukka Naukkarisen, sijaiskodin isän ja virallisen kylähullun ideoimaa pajatoimintaa, Kymenlaakson Kylät ry:n projektipäällikkö Leena Borg selvittää.

– Huolille voi antaa konkreettisen olomuodon peikkona. Huolipeikot voin viedä Ummeljoelle perustettavaan peikkometsään.  Mutta jos tulee hyvänmielen peikko, sen voi viedä kotiin.

Uudessa-Summassa peikkoja syntyy useita.

– Kavereiden tapaaminen livenä ja yhdessäolo on tärkeää. Sen huomaa siitä, miten nuorisotilojen suosio on kasvanut kevään sulkujen jälkeen, kertoo kaupungin nuorisotyötä koordinoiva Jenny Amperla.

– Ruissaloon avattiin uusi nuorisotila syyskuussa. Manskin yhteisötalo on kerran kuussa perjantaina auki klo 23 saakka. Pidennetty aukiolo liittyy samalla jalkautuvaan nuorisotyöhön, jota tehdään yhdessä Punaisen Ristin ja seurakunnan kanssa.

Nuorisopalvelut päivystää edelleen yhdessä muiden toimijoiden kanssa Discord-alustalle keväällä perustetussa virtuaalisessa nuorisotilassa. Arkisin avoinna olevassa virtuaalitilassa voi chattailla eri toimijoiden kanssa, tavata kavereita, pelailla ja tutustua uusiin ihmisiin.

Kylähullu tekee sitä mitä muut eivät voi

Ummeljokelainen Jukka Naukkarinen on Suomen 15. virallinen kylähullu, ja se on saavutus. Virallisten kylähullujen killan mukaan arvonimi on tunnustus sitkeydestä, luovuudesta, sosiaalisesta vastuusta, kotiseutuhengestä ja vahvasta tuloksellisesta toiminnasta oman asuinalueen ja koko Suomen kylätoiminnan hyväksi.

Jukka Naukkarinen on perhekodin isä, maanviljelijä, sähköalan yrittäjä ja kyläaktiivi, jolla riittää kiinnostusta asioihin kotikylää laajemmallekin. Tukena on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Kylältä kylille, Kylähullun tapaan Kaakkois-Suomessa -hanke, jota koordinoi Kymenlaakson Kylät ry. Hankkeen tavoitteena on saada uutta virtaa kylien toimintaan.

– Kylähullu on kyliltä kylille kulkeva sanansaattaja. Tiedon ja hyvien toimintatapojen jakaminen  tuo kyliin elinvoimaa ja vahvistaa kylien välistä yhteistyötä sanoo Naukkarinen.

Tänä vuonna julkaistavasta maaseutubarometristä paljastuu, että  yhä useampi suomalainen näkee maaseudun tulevaisuuden voimavarana. Jo ennen koronaa näkyi merkkejä kasvavasta kiinnostuksesta maallemuuttoon.

– Tähän kannattaa kylissä tarttua. Parantuneet tietoliikenneyhteydet, kuten valokuitu, ovat tehneet etätyöskentelystä mahdollista; korona vielä vauhditti digiloikkaa. Monipaikkaisuus on kasvanut, on paljon ihmisiä, jotka asuvat kaupungissa vakio-osoitteessaan vain muutaman talvikuukauden ja muun ajan vapaa-ajan asunnollaan.

– Jos rakennusjärjestys sallisi joustavasti loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamisen vakituiseen asumiseen, olisi se kunnille iso mahdollisuus.

  • Slider image

Kylät ja yhteisöt voivat kutsua kylähullun erilaisiin keskustelu- ja aktivointitilaisuuksiinsa. Naukkarisen virallisesta kylähullun nuijasta voisi käyttää myös nimitystä leka, siksi painava ja pitkävartinen se on.

  • Slider image