– Olen täällä nyt ensimmäistä kertaa opistovuoteni jälkeen, valtavasti herää muistoja, Tuure Kilpeläinen tunnelmoi Jamilahdessa. (Kuva: Pekka Autio)

Vapaan sivistystyön kansanopisto monelle nuorelle välivaihe mutta tärkeä sellainen. Se on usein ensimmäinen askel lapsuuskodista irtautumiseen ja oman tien löytämiseen.

Sitä se oli myös taiteilija Tuure Kilpeläiselle, joka lukion jälkeen tuli Jamilahden kansanopistoon opiskelemaan tiedotusoppia.

– Lukiossa lempiaineitani olivat äidinkieli ja kirjoittaminen. Olin levoton nuori mies, jolla oli monta rautaa tulessa, kertoo Tuure, joka esitti opiskelijan tervehdyksen Jamilahden kansanopiston 100-vuotisjuhlassa 1.12.

Toimittajan ammatti kangasteli kouvolalaisen Kilpeläisen mielessä ja tiedotusopin linja naapurikaupungissa tuntui hyvältä ratkaisulta. Mutta Jamilahdella on osuutensa siihen, ettei Tuure Kilpeläisestä kuitenkaan tullut toimittajaa Kouvolaan, vaan laulaja ja lauluntekijä.

– Opistossa toimi myös musiikkiteatterilinja. Tutustuin uusiin ihmisiin jotka tulivat jostain muualta, toisenlaisista ympyröistä. Ajauduin hengailemaan ja soittamaan teatterilinjan opiskelijoiden kanssa. Opistovuoden jälkeen muutinkin sitten Helsinkiin.

Jamilahdessa Tuure alkoi ensimmäistä kertaa nauhoittaa ja kirjoittaa suomenkielisiä kappaleita. Kirjoittamisen opinnot aktivoivat laulutekstien tekemistä, ja samalla hän pääsi harjoittelemaan myös musiikin tekemistä ja esiintymistä.

Tarina oman polun löytymisestä juuri opistossa ei ole mitenkään tavaton Jamilahden historiassa.

Valttina valmius uusiutua

Juhlapuheen piti Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Helena Ahonen.

– Joustavuus ja ketteryys ovat osa kansanopistojen menestystarinaa. Ne ovat se kilpailuetu, jonka Kymenlaakson opisto ja sen Jamilahden kampus tuovat koulutusjärjestelmään paikallisesti ja maakunnallisesti, ja samalla koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Kymenlaaksoon on tänä vuonna rakennettu uutta, entistä vahvempaa ja joustavampaa kansanopistokokonaisuutta Jamilahden ja Kymenlaakson opiston yhdistymisen myötä.

Ahonen toi esille yksittäisten kansannopistojen ja koko kansanopistoliikkeen lähitulevaisuuden tavoitteet:

– Edunvalvonnan ja vaikuttamisen kohteena meillä ovat mm. mukanaolo suomalaisen oppivelvollisuuskoulutuksen uudistamisessa, maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät koulutuspalvelut sekä jatkuvan oppimisen ja uusiutuvien työelämätaitojen edistäminen.

Jamilahden kansanopiston 100 vuotisjuhlassa palkittiin Suomen Kansanopistoyhdistyksen kultaisella ansiomerkillä opiston henkilökunnasta Virpi Alatalo ja Erja Nihtilä. Pronssisen ansiomerkin saivat Ance Schneider ja Anne Hämäläinen.

Juhlakirja Myrskyssä julkaistiin

Jamilahden kansanopiston taustayhteisö Karjalan Evankelinen Seura julkaisi opiston 100-vuotisjuhlan yhteydessä teoksen Myrskyssä – Jamilahden kansanopiston sata vuotta.  Juhlakirja nostaa esiin henkilöitä, hetkiä ja ratkaisuja jotka ovat suunnanneet opistoa eteenpäin. Oma lukunsa saavat niin aikalaismuistot kuin se arvomaailma, minkä voimin opisto on luovinut läpi historiansa.

Kirjan ovat kirjoittaneet opistossa opettanut kirjailija, toimittaja, sanataiteen opettaja Annukka Järvi ja kirjoittajalinjalla opiskellut toimittaja Tarja Autio. Kirjan graafisen suunnittelun on tehnyt Nunnu Halmetoja/RiimuRaami.

Kirjan tekemistä ovat tukeneet Karjalan Kulttuurirahasto ja Sortavala-säätiö.

Kirjaa voi tiedustella Karjalan Evankelisen seuran toimistosta, toimisto@kese.fi