Kilpailu akkuteollisuuden tarpeita palvelevasta prekursorimateriaalitehtaasta lämmittää tunteita Haminassa, Kotkassa, Kokkolassa ja Vaasassa. Asiantuntijasta riippuen suosikkeina valtio-omisteisen Suomen Malmijalostus Oy:n pyörittämässä kisassa ovat ehdokkaat kulloinkin valittavin argumentein.

Noin 250 – 300 henkilöä työllistävän teollisuuden sijoittumisella on voittajakunnalle iso merkitys. Senvuoksi myös panokset ovat jo tässä vaiheessa suuret ja ehdokaskunnat ovat vuoroin päässeet esittelemään erinomaisuuttaan ja yhteistyökykyään Malmijalostus Oy:n väelle.

Tehdashankkeen kokonaisinvestoinnin on arveltu nousevan jopa miljardiin euroon. Valtiolta rahaa on luvassa noin 300 miljoonaa. Haminassa suurista rahasummista on totuttu puhumaan, sillä hakukoneyhtiö Googlen kokonaisinvestoinnit Summaan ovat jo nousseet noin 2,5 miljardiin.

Varsinaista akkuteollisuutta palvelevalle tehtaalle tulee löytyä materiaaleja. Siinä asiassa Kokkola on kilpailijoitaan edullisemmassa asemassa. Kokkolassa on jo koboltin teollista jalostusosaamista ja Kaustisilla, Kokkolan naapurikunnassa, litiumesiintymän omistava Kaliber Oy vuokrasi vastikään 15 hehtaaria maata Kokkolasta.

Kokkolan mahdollisuuksia ei ainakaan heikennä se, että elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on vaalipiirin miehiä. Olisi silkka itsemurha poliittisessa mielessä, jollei ministeri ajaisi Kokkolan etua.

Kokoluokassaan valtavan investoinnin yhteydessä on ratkottava ennen investointipäätöstä monia kysymyksiä. Akkumateriaalitehdas tuottaa valtavan määrän jätteitä, eikä niitä voi loppusijoittaa mereen.

Akkutekniikka menee vauhdilla eteenpäin sähköautojen massiivisen lisääntymisen myötä. Esimerkiksi kiinalais-australialaisen yrityksen kehittämä litium-rikkiakun tekniikka mahdollistaa jopa 5–8 kertaa paremman energiatiheyden nykyisin käytössä oleviin ratkaisuihin verrattuna.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja