Koronarokotteiden vihdoin valmistuttua keskusteluissa on noussut päällimmäiseksi toisaalta rokotemyönteisyys ja toisaalta rokotevastaisuus eli kulkutautimyönteisyys. Vaikka 60 – 70 % suomalaisista on jo valmiina ottamaan rokotteen, monien mielissä kaihertaa edelleen kysymys rokotteiden turvallisuudesta.

Kieltäytyjillä kaiken epäröinnin taustalla lienee painavimpana motiivina tiedon puute. Myös se arveluttaa, että koronarokote on tuotu levitykseen vain vajaan vuoden kehittelyn jälkeen, kun lääkkeiden ja rokotteiden kehittelyyn kuluu yleensä useita vuosia.

Koronavirusrokotteita, kuten muitakin rokotteita, arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin lääkkeitä. Myyntilupa annetaan vain rokotteille, joilla on tutkimuksin osoitettua näyttöä sekä tehosta että turvallisuudesta. Tämä tulee suoraan THL:n ohjeista.

Tokkopa on rokotteita, joilla ei ole mitään sivu- tai haittavaikutuksia. Niihin olemme törmänneet jo lapsuuden tai viimeistään varusmiespalveluksen rokotusrallissa, kun rokotteet aiheuttivat ohimenevää lievää lämmönnousua ja turvotusta.

Syynä kielteisiin asenteisiin voi olla yksilöiden itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvät erilaiset uskomukset. Myös uskonnolliset syyt nousevat esiin koronarokotekeskustelussa.

Kriitikot ovat nähneet rokotteen Ilmestyskirjan mainitsemana pedon merkkinä. Kristinuskon nimissä väitetään koronarokotteessa pistettävän ihmisiin lääkemyrkkyä, jolla eksytetään kaikkia kansoja.

Mikkelin hiippakunnan piispan Seppo Häkkisen mukaan koronarokotusten vastustaminen kristinuskoon tai Raamattuun vedoten on epätervettä uskonnollisuutta ja virheellistä raamatuntulkintaa. Kristityn tehtävä on suojella elämää. Vastuullisuuteen kuuluu huolen kantaminen lähimmäisen terveydestä, jota rokotuksen ottaminen auttaa. Samalla tulee edistäneeksi omaa turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan.

Piispa Häkkinen kiteyttää viestinsä näin:

”Maastamme on onnistuttu hävittämään monia vaarallisia tartuntatauteja. Suomessa on yleisesti ottaen hyvä luottamus rokotteita ja rokottamista kohtaan. Jotta se säilyisi korkealla, myös kriittisyys rokotteita kohtaan on kuultava. Ihmisten huolia tai kysymyksiä ei pidä vähätellä. Niitä pitää kuunnella, niihin pitää vastata ja jakaa oikeaa tietoa.”

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja