Liikehdintä printtimedian kentässä on lisääntynyt koronan paineissa. On tehty useita massiivisia lehtikauppoja, joita ovat seuranneet yt-menettelyt.

Mediakenttää seuraavat ovat havainneet ongelmien kasaantuneen erityisesti tilattaviin sanomalehtiin, joiden tilauskannat hiipuvat ja hiipuvat paria lehteä lukuunottamatta. Kun tilattujen lehtien määrä laskee alle kipurajan, sillä on kiistaton merkitys myös lehden ilmoitusmarkkinointiin.

Ennen vuodenvaihdetta uutisoitiin lehtikaupasta, jossa Kainuun Sanomat  ja samaan konserniin kuuluneet 13 Kainuun ja Lapin paikallislehteä vaihtoivat omistajaa. Ostaja oli Kokkolassa Keskipohjanmaa-lehteä julkaiseva KPK-yhtiöt, jonka hallintaan kuuluu entuudestaan nippu Pohjanmaan paikallislehtiä.

Vuosi sitten Sanoma Oy pudotti lehtimarkkinaan pommin ostettuaan Alma Medialta Aamulehden ja Satakunnan Kansan sekä 13 pienempää alueellista lehteä. Strategiassaan Sanoma Oy käänsi klassisesti takkinsa pyrittyään ja päästyään edellisen 10 vuoden aikana eroon kaikista lehtirönsyistään.

Huhtikuussa 2019 jyväskyläläinen pörssiyhtiö Keskisuomalainen ilmoitti ostaneensa Kaakon Viestinnän lehtiperheen, johon kuuluu kuusi sanomalehteä ja 11 paikallislehteä. Yt-neuvottelut johtivat pian 10 työntekijän vähentämiseen konsernista.

Lehtien omistusten linkittyminen suuriin konserneihin voi pahimmillaan johtaa sisältöjen yhteiskäytön mittavaan kasvuun. Tulee tilanne, jossa konsernin maakunnallisesta lehdestä joutuu etsimällä etsimään paikallista materiaalia. Vaarassa on lehtien paikallisuuden rapistuminen ja toimitusten resurssien supistaminen. Se ei ole ainakaan lukijoiden toive.

Sähköinen media Ylen johdolla tarjoaa valtavan kansainvälisen ja kotimaisen uutismassan. Paikallisten ja alueellisten lehtien tulee pitää kiinni paikallisesta uutistarjonnastaan, sillä paikallisuudessa on niiden voima.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja