100-vuotias Elma Sakki sanoo, että vaikka isommat juhlat jäivät nyt pitämättä, Veteraanikodin väki saa kyllä oman täytekakkunsa!

Lauantaina Haminassa vietettiin Elma Sakin 100-vuotispäiviä. Korona kutisti juhlat pieneen perhepiiriin, päivänsankari oli vahvasti sitä mieltä, että terveysviranomaisten määräykset kuuluivat tähänkin juhlaan.

– Kunhan korona hellittää, meillä on toivottavasti aikaa juhlia suuremmalla porukalla, ehkä jo tulevana kesänä, miettii Elma.

Elma syntyi Kymin Pernoossa Oksasen perheeseen 6.3.1921. Veljet ja sisko ovat jo kuolleet, jäljellä on vain Elma.

– Suurperheestä on ollut se ilo, että onpahan paljon sukulaisia, joita on aina mukava tavata.

Elma avioitui summalaisen Kauko Sakin kanssa sotien jälkeen vuonna 1947. Häitä tanssittiin Summan Pirttilässä.

– Monenlaista muisteltavaa niistä juhlista jäi. Paljon kuokkavieraitakin kävi ja niin vain heistäkin syntyi monta pariskuntaa, kertoo Elma, jonka molemmat lapset Arja ja Jorma asuvat edelleen Haminan Summassa.

Elma oli mukana sotatoimissa lottana työskennellen jatkosodassa huoltotehtävissä Suomenlahden saarilinnakkeissa kuten Suursaaressa, Pirkköyrissä ja Ulko-Tammiossa. Työvuodet Karhulan lasitehtaalla ovat hyvin vielä muistissa.

Puolison kuoltua 2006 oli jätettävä pian kotitalo Summassa. Tuli muutto Husulaan ja viimeiset neljä vuotta Elma on asunut Haminan Veteraanikodin kaksiossaan.

– Piirtäminen on yksi harrastuksistani, värien maailmaan pääsen esimerkiksi puuhastelemalla värityskirjojen parissa ja sukkia syntyy monta paria vuodessa, kertoo neulomisen jo lapsuuskodissaan oppinut Elma. Kopallinen lankoja on taas valmiina uusiin neuleisiin.

Korona-aika on vaikuttanut Veteraanikodinkin arkeen:

– Päivittäiset yhteiset kahvihetket Veteraanikodin väen kanssa ovat jääneet. Ruokaa tänne toimitetaan pari kertaa päivässä ja televisio taitaa olla paras kaverini, naurahtaa Elma.

Hyväkuntoinen ja henkisesti vireä Elma on television katsojana monipuolinen ahmatti:

– Uutisten lisäksi katson paljon urheilulähetyksiä. Formulat jäävät katsomatta vain vahingossa. Iivo Niskanen on noussut suosikkihiihtäjäkseni.

100-vuotias Elma elää vahvasti tässä ajassa seuraten maailman menoa. Elinpiirin avautumista Veteraanikodin pirteä vanhus odottaa muiden lailla.

– Minä olen ensimmäisen koronapiikkini jo saanut, mutta kovin hitaasti niitä riittää meille Suomeen. Taitaa olla niin, ettei tauti taltu ennen kuin koko kansa on rokotettu.