Satamayhtiön juhlaliputus ei sopinut kaikille.

Kansalaisissa herätti vappuna hämmennystä, kun Haminan suurlipun 100-metriseen salkoon nousikin HaminaKotkan satamayhtiön lippu, joka sai liehua ylhäisessä yksinäisyydessään koko päivän.

Sisäministeriön liputusohjeistuksiin on kirjattu, että virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä tulisi liputtaa hyvän liputustavan mukaisesti vain Suomen lipulla. Tätä suositusta Hamina tulkitsi nyt väljästi ja salkoon nousi 10-vuotista taivaltaan juhlivan HaminaKotkan suursataman lippu.

Satamayhtiön lippu liehui vappuna myös Kotkassa kaupungintalon sekä Kantasataman saloissa yhdessä Suomen lipun kanssa.

Lisäksi Mussalossa sijaitsevan Merituuli-toimistorakennuksen päätyyn sekä Haminassa sijaitsevan Kuorsalo-toimistorakennuksen seinään on valmistunut kuvataiteilija Timo Tyynismaan satama-aiheiset muraaliteokset.

Yleisöltä Haminan liputusratkaisu sai tuomion, muttei kuitenkaan kaikilta sosiaalisen median kommentaattoreilta. Monet ymmärsivät, että liputuksella haluttiin korostaa sataman merkitystä Haminan kehitykselle. Useimmat hammastelivat siitä, että liputus on OK, mutta liputtaminen virallisena liputuspäivänä oli huono ratkaisu.

Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo, että liputtaminen satamayhtiön suurlipulla oli harkittu päätös, joka tehtiin yhdessä satamayhtiön kanssa.

– Suomen lippu liehui kaikissa muissa kaupungin lippusaloissa. Liputtaminen satamayhtiön suurlipulla korosti satamatyön ja merenkulun historiallisen suurta merkitystä koko seudulle, sillä satamatyöhön liittyviä työpaikkoja on 6 000 – 7 000, sanoo Muhonen.

– Juuri vappuna 10 vuotta sitten maamme suurin yleissatama aloitti toiminatansa Haminassa ja Kotkassa.

Muhonen muistuttaa, että satama ja siihen liittyvä sahatoiminta ovat olleet Haminan kaupungin iso työllistäjä jo vuosisatojen ajan.

– Kun syväsatama päätettiin rakentaa 1930-luvun puolivälissä, sataman rooli kaupungin kehittämisessä lisääntyi entisestään.

– Yhteistyö Kotkan sataman kanssa ja päätyminen yhteiseen satamayhtiöön 10 vuotta sitten on ollut loistava ratkaisu. Satamayhtiön perustaminen on ollut yksi alueen elinkeinoelämän kehittämisen elinehto.

Kaupunginjohtaja Muhosen mukaan somen kommenttien määrä osoittaa suurlipun ja 100-metrisen salon asemaa Haminassa.

– Suurlipun salkoon nousee tänä vuonna toinenkin lippu. Lipun tehtävä on viestittää asioita, eikä 100-metristä salkoa ole pyhitetty yksin Suomen lipulle.

Lunta tupaan

Sosiaalinen media täyttyi vappuna liputuskommenteista. Satunnaisotannalla tähän on poimittu kommenteista muutamia:

#Tänään on VIRALLINEN liputuspäivä. Jollain on pettänyt arvostelukyky ihan täydellisesti. Mielestäni suomenlipun häpäisy tässä on aika lähellä oli mitkä synttärit tahansa.

#Maailma on täynnä kaikenlaisia ratkaisuja, mutta vappu on suomalaisen työn päivä ja virallinen Suomen lipun liputuspäivä.

#Tämän seudun työtähän ja menestystä tämäkin lippu edustaa!

#Nyt arvostelukyky petti pahasti. Kuka hyväksyi tämän idean? Mitä tykkäävät turistit, jotka tulivat Suomen lippua katsomaan. Onnetonta tunarointia tämä on, tunnen myötähäpeää Haminan kaupungin puolesta.

#Nyt oli riman alitus. Tähän tankoon ei kuulu muu lippu kuin SUOMEN lippu.

#Eikös lipputanko ole ”Suomen lipun aukiolla” Suomen lippua varten. Ei muuta mainostamista varten. Kohta siellä varmaan liehuu ABC:n lippu.

#Kovasti ihmettelin, kun ajoin vappuna Virolahdelta: mikä lippu tuossa liehuu? Port of Hamina! Suomen lippu sen olis pitänyt olla liputuspäivänä!

#Mua jotenkin loukkaa se, että meidän sinivalkoisessa jättitangossa pidetään muuta kuin Suomen lippua. Häväistystä, sanon minä.

#Mautonta mutta onnea kuitenkin satamayhtiölle!

Timo Tyynismaan satama-aiheiset muraaliteokset koristavat niin Haminan kuin Mussalonkin satamien porttirakennuksia.

HaminaKotka Sataman juuret ulottuvat vuosisatojen taakse

Jo 1880-luvulta lähtien Tervasaari oli Haminan meriliikenteen keskus, nimenomaan höyrylaivojen satama. Tervasaaren sahalla oli v. 1900 työväkeä 50 miestä ja 5 naista. Tervasaaressa  vuonna 1927 Ristiniemi Oy:n sahoissa oli työväkeä noin 200 henkeä ja lisäksi oli metsätyöväkeä tarpeen mukaan.

1800-luvun lopussa Hamina oli herännyt ja ryhtynyt alustaviin toimenpiteisiin kaupungille satamaolojen kehittämiseksi. Uuden sataman perustaminen katsottiin välttämättömäksi toimenpiteeksi, laivojen koon suuretessa tarvittiin Haminaan syväsatama.

Vasta Kotkan rautatien valmistuminen 1890 lopullisesti ravisti hereille idyllisen Haminan johtomiehet. Tervasaaren vähäistä laituria parannettiin, väylää syvennettiin suurin kustannuksin samalla, kun myös idänpuoleisia vesialueita lunastettiin 1900 kaupungille.

Haminan oma rautatie oli valmistunut 1899, joka puolestaan vahvisti haminalaisten valoisia toiveita merenkulun elpymisestä.

Tervasaari oli tuolloin Haminan tärkein satama-alue. Ulkomaan liikenteen ohella Tervasaaresta oli matkustajalaivaliikenne Kotkaan ja Virolahdelle.

Syväsataman rakentaminen alkoi 1930-luvun loppupuolella. Ennen syväsataman valmistumista laivat lastasivat pyöreää puutavaraa ja sahatavaraa redillä Haminanlahdella. Puutavara kuljetettiin laivoihin hinaajien vetämissä proomuissa tai hinaamalla lauttoina laivojen viereen, josta puunrungot nostettiin ruumaan laivojen omilla vinsseillä. Kuljetus oli hankalaa kapean väylän ja usein kovan merenkäynnin takia.

Haminan kaupungin 1935 aloittanut satamalautakunta kiteytti syväsataman rakennusajatuksen eheäksi suunnitelmaksi. Vuonna 1936 alussa päätettiin aloittaa satamaan johtavan maantien rakennustyöt. Tien rakentaminen aloitettiin Savilahden länsipuolelta Viipurin valtatien (nyk. Vanha Viipurintie) suunnasta, likipitäen Ruissaloon menevän tienhaaran kohdalla.

Ensimmäinen juna puuskutti uuteen Syväsatamaan 11.9.1937.

Ensimmäinen alus saapui hiililaituriin 10.12.1937.