Alkujaan juhannusta on vietetty säänjumala Ukon juhlana. Tarkoituksena oli varmistaa maataloudesta elantonsa saaneen väestön tulevan vuoden sato ja hedelmällisyys. Katolinen kirkko sijoitti päivän pyhän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi vuonna 1316 ja nimestä Johannes muotoutuikin ajan kuluessa juhlan nykyinen nimi juhannus.

Kansanomaiset ja kirkolliset perinteet ovat kulkeneet juhannuksessa rinnakkain. Nykypäivä on himmentänyt perinteiden arvostusta, sillä keskikesän valoisimpana aikana koko kansa paneutuu juhlintaan, tavalla tai toisella. Naimattomat neidot ”nostivat lempeään” muinoin juhannussaunassa, kokon yli hyppien tai ruispellossa kieriskellen. Lempi leiskuu edelleenkin, mutta tuskin enää ruispellossa kieriskellen.

Juhannuksen viettotavat säilyvät ja siirtyvät eri muodoissaan, siitä pitävät huolen mökkikulttuurimme ja suomalaisten läheinen yhteys luontoon. Juhannustavat ja -perinteet ovat vahvoja ja vakiintuneita. Juhannuksen viettoa ei vaaranna oikeastaan mikään niin kauan kuin aattopäivä säilyy lakisääteisenä vapaapäivänä.

Paikallisista perinteistä on jouduttu poikkeamaan Pyhällön Turkiallakin. Turkian juhannustansseilla on mittavat perinteet, kun tanssiväki on kiiruhtanut Turkialle matkojenkin päästä tanssikengät kiillotettuina. Koronan paineissa Turkian Tuiskeen väki päätti kuitenkin jo toisena perättäisenä vuotena jättää juhannustanssit tanssimatta, sillä turvavälien ja etäisyyksien pitäminen olisi noissa bileissä ollut vitsi ja täysin mahdotonta.

Päätös tanssittomasta juhannuksesta tehtiin Turkialla joitakin viikkoja sitten. Tänä päivänä päätös saattaisi olla toinen koronatilanteen helpotettua olennaisesti. Turkia ei kuitenkaan luovuta. Kesätanssit alkavat lauantaina 4.9. ja ”juhannustanssien” aika on 25.9.

Korona on mörkönä muillakin paikkakunnilla. Turvavälien pitämistä suositellaan, mutta juhannuksen juhlinnassa päällimmäisenä taitavat olla aivan muut asiat. Turvallisuuteen kannattaa panostaa myös vesi- ja autoliikenteessä. Helteinen juhannussää näkyy valitettavasti aina myös hukkumistilastoissa.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja