Synkät syksyn tuulet puhaltava jälleen Kaakonkulman urheilussa. Haminan Palloilijat joutui hyvästelemään pesiksen eliittisarjan superin, ja kehno kohtalo on edessä myös Veikkausliigassa jalkapalloa pelaavalla KTP:llä: lähtö sarjaporrasta alemmas on sinettiä vaille varma.

Putoaminen pääsarjasta on suuri pettymys seurojen kannattajille mutta sitä se on ennenmuuta itse seuroille. Edustusjoukkueen lähtö alas korkeimmalta sarjatasolta on samalla putoaminen lähtöruutuun.

HP:llä on edessään uuden joukkueen kokoaminen ykköspesikseen. Seuran talousrintamalla tapahtuu vielä enemmän. Yhteistyösopimusten myyminen ykköspesiksen joukkueelle toki onnistuu, mutta sopimusten taso on olennaisesti superin sopimuksia pienempi.

Ovat kulutkin ykkösessä eri luokkaa. Kun superpesisjoukkueessa pelaajat ovat ammattilaisia, ykkösessä palkkiot ja palkat ovat aivan muuta. Toki mukana on ammatikseen pelaaviakin, mutta ykköspesikseen eivät lajin parhaat tule rahallakaan.

KTP:n jalkapallojoukkue nousi monelle yllättäen viime kauden päätöspeleissä Veikkausliigaan. Tämän kauden alku sujui lupaavasti, kun joukkue napsi yllätyspisteitäkin vastustajiltaan.

Pelillisten ongelmien iskettyä seura käynnisti lentoliikenteen Eurooppaan ja pidemmälle Afrikkaan ja seuraan on tuotu ”lentokoneellinen” ulkomaisia pelaajia. Samalla ovat menneet pelipaikat omilta nuorilta.

Seuroissa puhutaan kernaasti pelaajapoluista. Esimerkiksi HP:ssä on 17 joukkuetta ja pelaajien määrä on kirkkaasti yli 200. Materiaalia seurassa on, C-pojat voittivat SM-kultaa ja menestystä on tullut muiltakin junioritasoilta. Niin seuran kuin nuorten pelaajienkin edun mukaista on pelaajapolkujen toimiminen.

Lahjakkuuksien tavoite on paikka edustusjoukkueessa. Sitä tavoitetta pitää johtoportaankin vaalia.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja