Tarja Autio (10)

Raatihuoneella on pidetty sen pitkän historian aikana useammatkin tanssiaiset. Muotisuunnittelija, taiteilija Jukka Rintalan maalausten ja uniikkien iltapukujen näyttely tuo eloon juhlahetkien tunnelman.

Muotitaiteilijan ympärille loppukuvaan ryhmittäytyneinä takana vas. Kristiina Osola, Anna-Maria Osola-Tähtinen, Ella Tepponen, Jaana Puupponen ja Silvia Jurvansuu. Edessä taitelijan lisäksi myös valtioneuvos Riitta Uosukainen ja kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Neuvottoman perinteiset kevätmarkkinat peruuntuivat koronaepidemian vuoksi.

Nyt jos koskaan kannattaa tukea kotiseudun yrittäjiä. Vinkkivitonen: ”Olen paikallinen yrittäjä”-lappu käyttöön, ideoi Karkki-Pekan Kaisa Mäkelä (oik.), vieressä Pekka Mäkelä, Kissanviiksen Verneri Immonen ja Merja Koskenkorva sekä Tartu terveyteen -hunajatuotteita edustava Jani Koski.

Haminalaiselta kirjailija-toimittaja Martti Linnalta on juuri ilmestynyt tietokirja Tanssilavojen Suomi, jonka on kustantanut Karisto Oy.

Haminan Työväenyhdistyksen talo oli aikanaan suosittu tanssipaikka kaupungissa. Wanhalle Työskille tanssit palasivat ennen koronaa. – Tanssi on sosiaalinen ja liikunnallinen harrastus, jota voi suositella kelle tahansa, Martti Linna sanoo. Tanssilavojen Suomi -kirjan loppupuolella kirjailija antaa helpot ja hyvät ohjeet vasta-alkajille. – Tanssimaan oppii tanssimalla. Vaihtoaskelen hallitseminen vie jo pitkälle.

Alpakan suora katse, se porautuu ihmiseen. Miten nuo kamelinsukuiset, sirot ja villavat olennot suurine silmineen ja pörrötukkineen ovatkin niin lumoavia?

Afrikkalaiset kääpiövuohet ovat rauhallisia ja kilttejä, senhän kertoo jo katse.

Rasisminvastaista viikkoa vietetään 16.-23. maaliskuuta. Haminassa aihetta käsitellään yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Myös moni suomalainen kokee syrjintää.

Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä. Aiheesta keskustelemaan kokoontuivat Annamari Olli (edessä vas.), Tatu-Matti Turunen, Miia Kurttila, Ville-Veikko Haukka ja Nadezda Kärmeniemi.

Kaupunki ja Haminan kulttuuriperintösäätiö järjestivät Haminan linnoitusperintö -seminaarin. RUK:n Maneesissa pidetty seminaari oli julkinen lähtölaukaus syksyllä käynnistetylle linnoitusperinnön edistämishankkeelle. – Hankkeen […]

Linnoitusseminaarin osallistujista yhteiskuvassa muutosjohtaja Simo Kaksonen (vas.), museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden osastonjohtaja Mikko Härö, Tuija Lind Suomenlinnan hoitokunnasta, maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar ja tapahtumatuotantopäällikkö, museonjohtaja Paula Kouki.

– Neuvottoman koulua on tekohengitetty seitsemän vuotta. Kun ilmanvaihtolaitteisto tulee käyttöikänsä päähän, rakennus antautuu. Eikä sitä kaupugin mukaan enää kannata […]

Tuula Sundbergin (vas.) sekä Nunnu ja Antti Halmetojan tyttäret, Iina ja Elsi ovat pian kouluiässä. Molempien perheiden muuttoon Neuvoton-Salmin alueelle vaikutti se, että alueella on kyläkoulu. – Kaikkia palveluita ei pitäisi viedä kauas maaseudulta, sillä ne voivat olla juuri se syy, miksi maaseudulle muutetaan. Kyläkoulu kasvattaa yhteisöllisyyteen oman lähiympäristön kanssa, ja sillä on vaikutuksensa ihmisen koko loppuelämään.

Kehittyvä kylä kolmen kaupungin keskiössä – näin markkinoi Metsäkylä itseään kesän asuntomessuilla. Väite pitää paikkansa: Haminan keskustaan on reilun kymmenen […]

Unelmatulevaisuus Metsäkylässä -kehittämishankkeen toteuttamiseen osallistui kymmeniä kyläläisiä. Myös kylän nuorisolla on ollut vahva rooli kehittämisen kaikissa vaiheissa.

Haminan uusi kuntataiteilija, Anna-Maija Järvi-Herlevi aloitti kolmen kuukauden pestinsä syyskuussa.

Anna-Maija Järvi-Herlevi on Annukka Järvi -nimellä kirjoittanut useita nuorten kirjoja, kuten tämän kaupungin kirjastoista löytyvän ”Puut ja lyhdyt kukkivat”.