Puunjalostusteollisuus on noussut jälleen Suomi-nimisen kukkulan kuninkaaksi ja selluteollisuus on kärjessä. Viime vuonna Äänekoskelle valmistunut Metsä Fibren biotuotetehdas 1,3 miljoonan tonnin vuosikapasiteetillaan aloitti ja muut sellutehtaat tulevat investointeineen perässä.

HaminaKotkan satamat porskuttavat myötätuulessa. Liikennemäärät ovat kasvaneet jo muutaman vuoden eikä kasvulle ole loppua näkyvissä.

Äänekosken biotuotetehtaan tuotteiden vienti käy Vuosaaren satamasta, mutta muut metsäjätit katsovat HaminaKotkan suuntaan. Mussaloon valmistuu vielä tänä vuonna UPM:n jättimäinen selluterminaali, joka terävöittää satamayhtiön palvelukonseptia entisestään.

Kun Vuosaaren satamassa on jo huutava tilanpuute, HaminaKotkan satamissa tilaa on. Vuosaaressa sataman ainoa kasvusuunta on ylöspäin, satamassa pohditaan jo konttipinojen kasvattamista jopa viiteen kerrokseen. Toistaiseksi nykytekniikoilla ja uusimmilla lukkinostureilla päästään kolmeen kerrokseen.

Mussalon ohella myös Vuosaaressa operoiva ahtaajajätti Steveco katsoo jo etäämmälle. Lisääntyvien konttimäärien käsittelyyn haetaan nopeutta ja samalla tehokkuutta, sillä millään logistiikan alueella ei ole varaa painaa jarrua. Kun Vuosaari haikailee konttipinoineen ylöspäin, HaminaKotkassa tehoja haetaan muilla keinoilla.

Mussalon selluterminaalin valmistuttua UPM keskittää sinne koko selluliikenteensä ja Haminan satama jatkaa kemikaalisatamana, sahatavaran viejänä ja projektilastien osaajana. Paras esimerkki on Kazakstaniin laivattavat energiateollisuuden tuotantomodulit, jotka laivataan Haminasta venäläisillä erikoisproomuilla jokikuljetuksina kohti määränpäätään. Satama ja sinne sijoittunut teollisuus työllistää Haminassakin.

Hamina omistaa HaminaKotkan satamayhtiöstä 40 %. Vaikka liikenteen painopiste onkin Kotkan Mussalossa, omistuksensa kautta hyödyn menestyvästä satamayhtiöstä saa myös Hamina.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja