Haminan talousalueen uutislehti

Viisauden pula-aika

Mitä tapahtuikaan viime vuonna? Maailma pyörähti vinksalleen. Vauhti kiihtyi pyörryttäväksi kuin karusellissa, pisti päät sekaisin ja asiat sikinsokin, ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän, Suomessakin.

En voi olla miettimättä, missä luuraavat ne viisaat, jotka selvittäisivät, mistä ja keistä tämä sekamelska juontaa juurensa. Syistähän seuraukset johtuvat.

Ja missä piileksivät ne ajattelijat ja vaikuttajat, jotka talouskasvuintoilun ja vallanhimon sijaan noudattaisivat viisauden perusajatusta, valitsisivat hyvän ja välttäisivät pahan.

Jo vuonna 1642 Michael Wexionius Gylfenstolpe Turun Kuninkaallisen Akatemian vihkimisjuhlassa toi esille viisauden perusajatuksen, mutta huomautti, että tämän viisauden saavuttamiseen tarvittaisiin kolminkertainen silmä; ensinnäkin muisti, jolla tarkastellaan mennyttä, toiseksi ymmärrys, jolla tarkastellaan nykyaikaa ja kolmanneksi huolenpito, jolla tarkastellaan tulevaa.

Valitettavasti monelta päättäjältä ja vaikuttajalta puuttuu viisauteen tarvittava kolminkertainen silmä. Kokemusta, muistia menneistä on kertynyt vähän. Ymmärryskin riittää yleensä omalle polittiiselle ajattelulle eikä tulevien sukupolvien olemassaolosta kanneta kovinkaan suurta huolta.

Eduskunnan täysistuntokin hämmästyttäisi, jos kansanedustajat alkaisivatkin harjoittaa käytännön viisautta, pohtisivat asioita monesta eri näkökulmasta, ottaisivat huomioon niin omat kuin toisten näkemykset ja kokemukset sekä muut saatavissa olevat tiedot, eivätkä kuluttaisi kallista aikaa pelkkään riitelyyn ja syyttelyyn. Voisi syntyä päätöksiä, toimivia ja hyviäkin.

Konsta Pylkkänen, Veikko Huovisen luoma Suomen tunnetuin mietiskelijä, totesi, että viisautta on niin paljon, ettei sitä jakseta käyttää, vaan se turvottaa nupopäät mustansinisiksi. Siitäköhän tämä maailman melskekin johtuu? Mustansinisistä nupopäistä.

Konstaa mukaillen viisauttakin on monta lajia. Kaukoviisaat harkitsevat etukäteen ja etsivät selvät reitit. Teoreettinen viisaus esiintyy sanomalehdissä. Sen voi kuvitella yksipiippuiseksi haulikoksi, jossa lukko on epäkunnossa ja panos voi tulla ampujan silmille. Käytännön viisas taas on kuin vanha kettu, joka hipsuttelee rämeellä ja astuu omiin jälkiinsä, ja jos vielä on vainu, niin reitti on selvempi. Jälkiviisaus on imelin ja saa eniten aikaan. Silmäkin on somassa paikassa, kahtoo taaksepäin.

Jos Konsta olisi voinut miestiskellä maailmaa media-aikana, niin oletettavasti hän olisi keksinyt uuden viisauden lajin, arviointiajattelun. Sekin voi hämmentää ajatuksia ja vaikuttaa kuin yksipiippuinen epäkunnossa oleva haulikko.

Tosiasia joka tapauksessa on, että satsaus ajatteluun ja eri näkökulmien huomioimiseen lisää tuottavuutta ja edistää hyvinvointia. Tarvitaan siis tuumailevia johtajia ja päättäjiä, jotta jokaisessa omalaatuisessa yhteisössä ahkeroitaisiin ja oltaisiin mukavia kanssaihmisiä, voitaisiin hyvin.

Ajatteluharjoittelun voisi aloittaa jo koulussa. Suorituspaineitten keskellä voisi olla jopa hauskaakin istua pipot mietintämyssyinä päässä ja pohtia olemassaoloa niin omaa kuin toistenkin.

Jospa itse kukin päättäisi pysähtyä ajattelemaan ja käyttämään talonpoikaisjärkeä tänään ja kaikkina tulevina päivinä, hienosti ilmaistuna harrastamaan filosofiaa. Vielä kun miettisi ihmisen syvällisiä tarpeita ja tunteita, niin eiköhän maailma käynnistyisi uudelleen hyväksi paikaksi uskoa, toivoa ja rakastaa.

Että muka mikään ei muutu miksikään!

Kyllä asia on niin, että yhden ihmisen ajattelusta kaikki muutokset ja teot ovat alkunsa saaneet.

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus