Haminassa laskettiin jätevedet mereen vielä 1950-luvulla. Teollisuuslaitoksista suurin jätevesikuormittaja on ollut aivan kaupungin keskustassa sijainnut meijeri.

Jätevesien tuomien ravinteiden vuoksi merialueet rannan tuntumassa ovat rehevöityneet ja mataloituneet, eikä rehevöityminen loppunut jätevesikuormituksen loputtua. Osuutensa siihen ovat tuoneet maatalouden valumajätteet.

Pari vuotta sitten perustettu MeriHamina ry on tarttunut haasteeseen, jota päättäjät ovat käsitelleet lähinnä vain juhlapuheissa. MeriHamina on hahmottanut 15–20 vuoden ohjelman lähivesien pelastamiseksi.

MeriHamina yrittää pelastaa yhteisiä vesialueita. Jokainen rannanomistaja saa tehdä omalle rannalleen mitä lystää. Omaa rantaa ei kuitenkaan 10–20 vuoden kuluttua välttämättä ole, jollei rehevöitymiseen puututa tehokkaasti.

Rehevöityminen on kasvattanut merenlahtien pohjaan kasvustoa, jonka leviäminen jatkuu. Ruovikot leviävät rannoilla eikä yhden kesän niitoilla pelasteta vielä mitään.

Vesialueella ilmenee jo hajuhaittoja, se on merkki pohjan kasvuston mätänemisestä. Kalat katoavat vesistä, samoin vesilinnut.

Pappilansaarten salmet ovat pikaisimman avun tarpeessa